perjantai 19. joulukuuta 2014

Siivouspäivä, joka päivä!







Kun perheessä on pieniä lapsia, on imuria heiluteltava harva se päivä.

Mä oon aina inhonnut imurointia ja lapsuuteni painajaisiin kuului ehdottomasti imuri (terveisiä vain äidille!). Mutta kaikkea sitä oppii sietämään ja niinpä hataralta pohjalta syntynyt suhde imuriin on tänä päivänä muodostunut lähes päivittäiseksi yhteiseloksi sulassa sovussa (mitä nyt toisinaan imuri temppuilee eikä letku suostu saumattomaan yhteistyöhön vaan jumittaa jossain nurkan takana).

Varsinkin nyt kun talossa on ees taas konttaileva ja kaiken suuhun pistävä vauva, on ylenpalttinen siivoilu ihan suotavaa. Ja varsinkin jos (ja kun) talossa on myös ees taas kulkevia vähän isompia lapsia jotka tehokkaasti silppuavat, repivät ja pudottelevat erinäisiä roskanmoskia ja pikkutavaroita pitkin ja poikin. Jos et siis halua pikkuisesi tukehtuvan kuusi kertaa päivässä johonkin pikku superloonin palaseen, kannattaa vaivautua tanssahtelemaan imurin kanssa.

Tällä hetkellä (tai aina) keittiön pöydän alunen on kaikkein pahin. Lähes joka päivä noukin kakovan vauvan suusta kuivuneita makaroneja, leivän palasia, riisejä, jauhelihaa..siis sitä perus safkaa jota meillä vedetään päivittäin. Toisinaan lattia vetää enemmän kuin lasten suut, tai siltä ainakin tuntuu.
Toinen paha paikka on poikien huone (haluan askarteluhuoneen, kiitos! Joulupukki, huhuu!) jossa asuu rannikon pahin (tai paras) askartelija jonka sängyn ympärys kahden metrin säteellä on täynnä silppua, moskaa, roskaa ja roinaa. Huoh. Nice.

Oikeastaan siivous on ihan jees, tosi turhauttavaa vaan.
Kun saat imuroitua loppuun, sais aloittaa samantien alusta.
Kun saat pestyä vessan, puolen tunnin päästä sais pestä uudelleen.
Kun siivoat keittiön, hetken kuluttua on taas ruoka-aika.
Kun keräät lelut, viimeisen lelun kolahtaessa laatikkoon, jotain laatikkoa tyhjennetään jälleen!
Tuttua?

No mitä tästä suotta pattia otsaan kasvattamaan. Jos minusta (ah mitkä lähtökohdat!) on sukeutunut tällainen himosiivooja, voin huoletta luottaa siihen että kyllä nää meidänkin muksut vielä joskus oppii siisteyteen. Tehokkaalla mäkätyksellä mennään!

Niin, tästä siivoamisesta puheen ollen, joku vois huostaan ottaa hetkeks nämä lapsoset ketterät, että sais niitä kuuluisia joulusiivoja tehdä! Onhan se ihan kiva fiilis kun kaksi minuuttia ehtii olla siistiä. Tapanina saa kuitenkin tehdä jo tapaninsiivoja täyttä häkää.

Lahjapaperia, narua, pahvinpalasia, pikkulegoja, jännäpissoja, suklaatahroja, limppua, kinkkua..

Ps. Kuvissa vauva, joka rakastaa imuria ja kulkee perässä koko siivous session ajan, jos ei satu käyttämään tilaisuutta hyväksi ja nuole peilejä (ja revi sen karmeja) kaikessa rauhassa oikein pitkän kaavan mukaan.

10 kommenttia:

  1. Tuttua on! Paitsi meillä koira syö pöydänaluset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä mekin hankitaan sitten se koira ;) vai tieten helpommalla pääsee kun imuroi vain :D

      Poista
  2. Kuulostaa tutulta! Ja kyllä siivoaminen on ihan jees, mutta NIIN turhauttavaa välillä näiden ipanoiden mellastaessa perässä.. Mä taas lähestulkoon rakastan imurointia, mut kaikki muu on vähän pakkopullaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäki tykkään siivouksesta jos saan tehdä sen rauhassa! Taidankin pukata lapset isänsä mukana johonkin ja siivoilen ihan yksin oikein perusteellisesti :)

      Poista
  3. Ihana " Iita" <3, tuosta ekasta kuvasta ei voi tulla kuin hyvälle tuulelle! Kuulostaa niin suurelta traumalta tuo sun lapsuus ;)haha ja vaikuttaa myös siltä että olen ehkä siirtänyt tuon himosiivouksen kuitenkin suoraan alenevaan polveen..mutta on se kuitenkin kiva "töskätä" suht siistissä kodissa kun on hyvät välineet millä saa oman miljöön siistiksi. Voisin laittaa omat "traumaterkkuni" mummullesi, vaan onneksi hän ei ole kovinkaan kummoinen somen käyttäjä :D hirveintä oli minun lapsuudessani se luuta ja vanhat alushousunlahkeet..maalatut lankkulattiat ja kipeytyvät polvet puhumattakaan selästä..siistejä meistä tuli, hyvä niin! Mamma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin että kenenkäs isoisoisoäidin syytä tämä nyt on että meistä on kehkeytynyt tämmöisiä siisteyshulluja :D voi ei..:))

      Poista
  4. positiivisuutta kehiin,ajattelepa näin : "musiikkia korvilleni;imuriin ropisevat roskat!" :) Meillä mies hommas oikein leveän ja pitkän harjan,se on kätevä siivoukseen ku ei sitä imuria kehtaa jatkuvaan esille ottaa...siivouksen iloa sinne vaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se vasta on kyllä tylsää imurointia jos ei ropise yhtään :) se on sitä siivouksen iloa kun kuulee ihanaa ropinaa, olet oikeassa :D

      Poista
  5. Voi elämä kun kuulostaa niin tutulta! Silloin kun kaikki oli vielä alle kouluikäisiä niin siisteys oli huikeaa tähän päivään verrattuna. Kolme koulu ikäistä tyttöä saa kappaa vain ihan huikean määrän tavaraa levitettyä ympäri ylä ja alakertaa yhden päivän aikana. vaate mytyt on pahimpia. Kodarin pöytä on aina täynnä likaisia ja puoli käyttösiä vaatteita ja pyykki kori on aina täynnä vaikka kuinka pyykkää. Saisi kohta pyykkärin palkata! Niin ja tuo joulusiivous. Ääh, täytyy varmaan tehdä se ihan aatonaattona jos haluaa nähdä talon suht järjestyksessä jouluna. :) mutta mikä ihaninta, sitten kun tytöt innostuu ja haluaa äidin ilahduttaa niin ei mene aikaakaan kun talo on järjestyksessä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana että sulla on jo niin isoja neitejä, joista on apuakin :) nää meidän on vielä vähän alkutekijöissä vasta :)
      Mutta mä oon koittanu olla ressaamatta näistä joulusiivoistakin, tuleehan tuo vähemmälläkin!

      Poista