Painitaanko?

 

 

Tänä päivänä niin ollaan tasa-arvoisia ja muuta ja lapsiakin kasvatetaan sukupuolettomiksi.

On vain vauva joka saa nimekseen vaikkapa Oksa, josta ei sukupuoli näy. Vauva saa ylleen potkarit, jotka ovat oranssit, ruskeat tai keltaiset, joista ei sukupuoli näy.

Ja puheissa hänelle on vain ihmisiä, ei tyttöjä, poikia, setiä eikä tätejä.

Vapaushan on jokaisella, mutta..

..minun mielestä pojissa ja tytöissä on vissi ero.
Jos on ulkomuodollisesti, niin on myös sisäisesti. Ainakin meillä.
Toki meidän neiti osaa halutessaan olla varsinainen jätkä. Ja pojat puolestaan toisinaan oikeinkin halukkaasti pukevat ylleen rinsessahörhelöitä. Mikä on mielestäni ihan normaalia.
Mutta siltikin.
Pojat vain ovat poikia. (Inhoan tätä lausetta)
Kovaa ääntä, rajuja leikkejä, pieniä miehenaivojen alkuja. Jo ennen kuin jaloilleen pääsevät, pöristelevät auto kädessä ja kaikki ulkona neljällä pyörällä liikkuvat kiinnostavat kovasti.
Kun taas tyttö tuuskaa kaikessa hiljaisuudessaan omia juttujaan, hoitaa vauvojaan ja neiteilee. Keijusiivet selässä hihhuloi 24/7.

Itse ainakin tykkään siitä, että lapsi on poika. Tai tyttö. Ei pelkkä lapsi, ihminen.
Tämän asian mittapuussa meikäläinen on varsinainen fossiili.
Ja haluankin olla.