tiistai 30. huhtikuuta 2013

Vappu




Simat sihisee kaapissa ja muutama munkkikin pöydällä. (Munkit on kyllä ihan hiljoksiin)
Elämäntaparemontit heitetään nurkkaan, sillä nyt on vappu! (Ne remontithan tuppaa kaatumaan yleensä näihin "juhla"päiviin)
Lasten pöljät naamarit jaksavat naurattaa! (Tosin niistä taitaa erään yhteenoton jälkeen olla jäljellä enää yks Rumpalin korva)
Ja huomenna ollaan perinteisesti pihahommissa. (Eli tiedossa sivuttaisvatsalihas-kramppeja ja jännetuppitulehdusta, poissulkematta rakkoja käpälissä)

Jokatapauksessa, kivaa vappua!

Ai niin, ilmapallot eivät tänään saaneet palstatilaa lainkaan tässä postauksessa, koska niitä ei enää ole. Oikein jos etsimällä etsii, niin jokunen riekale saattaa löytyä soffan alta. Ja parempi näin. Sitä möykkää ei jaksa koko vappua kuunnella!

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Siinä se nyt on!



Rikkaluukku kuraeteisessä.

Mun mies on sellainen toiminnan mies.
Mehän kaikki tiedetään, että ne hommat mitkä on mieluisia, hoituu yleensä alta aikayksikön. Kun taas ne, joiden ajattelukin ahdistaa, jäävät monasti roikkumaan. Vaikka vähän pitemmäksikin aikaa.
Näin siis keskiverto ihmisellä.
Mutta mun miehellä ei.

Esimerkiksi jos katselen ikkunasta pihan perälle ja huokaan, että voi että kun ois ulkosauna, niin ei kuulu kuin oven kolaus ja pankkitilin kilaus ja sauna on valmis.
Tai jos terassilla istuessa tuumaan, että ois siisti kun tähän mahtuis vielä sitä tai tuota, niin yks sirkkelin vonkaus ja terassi on laajennettu.
Siis oikeasti.
Mutta ehkä mun mies kuitenki on ihan tavallinen keskiverto ihminen (tai mies), koska jos mä huokaan isosti, että mä niin haluaisin uudet kengät, niin se ei todellakaan säntää yhtään minnekään. Korkeintaan ehkä vähän tuhahtaa.

Mutta anyway, mä kerkesin ehkä aloittaa lauseen, jos oisin raksavaiheessa älynnyt, niin oisin laitattanut kuraeteiseen rikkaluukun.., niin nyt se on jo siellä. Ja on mitä parhain saamani asia piiitkään aikaan.

Nyt kuulolle kaikki TE, jotka suunnittelette ja mietitte uutta kotia. Jos teette kuraeteisen, laittakaa ihmeessä sinne rikkaluukku. Tai vaihtoehtoisesti kahlatkaa keväisin polvia myöten hiekassa ja ravassa.
Kannattaa siis ainakin harkita.

t. pari vuotta hiekassa kahlannut



perjantai 26. huhtikuuta 2013

Olipa kerran salsa.


Ja olipa muuten toisen ja kolmannenki kerran.
Mutta kun se vaan on niin hyvää. Ja sopi myös erinomaisesti näihin kepakkoihin.

Mulle on nyt kuulkaa käynyt vähän niinku mun miehelle konsanaan.
Jäänyt salsa-vaihde päälle ja se vaihde vähän jumiinki kai.
(Jos tässä selvennän sen verran, niin mun miehellä on jäänyt jumiin raejuusto-vaihde.)
Eli tämä tarkoittaa sitä, että kyseistä ainetta lisätään lähes joka ruokaan.
Niin kaurapuuroon kuin maksalaatikkoonkin. (Mitä minä en kylläkään tee salsalle.)
Tämän seuraavan ohjeen bongasin jostain blogista, ken sitte enää muistaa mistä.

TexMex kepakot (n.12kpl)

400g jauhelihaa
1prk salsakastiketta (250g, medium)
1 kananmuna
1dl korppujauhoja
1tl suolaa

Sekoita korppujauhot ja salsakastike kulhossa, anna turvota muutama minuutti. Lisää muna, jauheliha ja suola. Sekoita tasaiseksi massaksi ja muotoile pitkulaisen mallisiksi. (Voi laittaa myös varrastikkuihin, mulla ei sattunut olemaan.) Paista 200*c n.20min.
Ja jotta lapset eivät taatusti edes suostu maistamaan, niin lisäsin taikinaan vielä sipulin. Virhe.
Ja se virhe tapahtui siinä, etten mennyt pilkkomaan sitä sipulia saunanlauteiden alle, piiloon apukokkien katseilta.

Tarjoa esim.perunamuusin kanssa.
Me syötiin tällä(kin) kertaa tumman makaronin kera.
Ja tällä(kin) kertaa lapset söi vain makaronit.
*huokaisee syvään*

Hyvää viikonloppua!

torstai 25. huhtikuuta 2013

Tapaus Piirakka





Päivänä muutamana kävi niin, että unohduin facebookiin ja jälkikasvuni jäi keskenänsä mehukesteihin.
Oppikirjan mukaan nämä somat sinisilmäpunaposkisuppusuut olisivat siivosti syöneet piirakkansa somiin pieniin suihinsa ja pulleisiin vatsoihinsa. Mutta meidän oppikirjan mukaan tapahtui näin.

Kun äiti vihdoin havahtui nettikirppispenkomisen huumasta lastensa kamalaan mekastukseen, näytti pöytä, penkit, pari hehtaaria pöydän ympäristöä ja lapset ihan kaatopaikalta.
Yksi oli murustellut koko piirakan millin muruiksi, toinen oli hieronut leipomuksen tukkaansa, kolmas oli ronkkinut pois omenat ja neljäs muuten vain tehnyt tieteellistä tutkimusta siitä, miltä tuntuu olla porsas. Lattialla olevista muruista olisi heittämällä tehnyt kuustoista pappilan hätävaraa. Että näin.

Ai niin, ja juomia oli anniskeltu ihan reippaalla kädellä. 
Seuraavat kuus tuntia aina kun aioin mennä vessaan, paloi kummankin huussin ovessa punainen valo. Kisko ja kuse, pruukas joku pikkuserkun kummin kaima aina sanoa. Pitää muuten niin vissisti paikkaansa. 

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Haastetta pukkaa!

Mustavalkeaa-blogin Anu haastoi listaamaan oman elämäni Top Viitosia.
Näihin haasteisiin on kiva aina tarttua, mutta siinä vaiheessa tulee seinä vastaan, kun pitäisi eteenpäin haastella. Eli nyt(kin) tylsästi jätän laittamatta eteenpäin tätä.

5 asiaa joita tarvitsen päivittäin: (jos jätetään pois "itsestään selvyydet" koti, perhe, ystävät ja vessapaperi, niin lista näyttää tältä!)
- urheilu (saan vieroitusoireita heti, jos en saa vetää lenkkareita jalkaani)
- aamukahvi (vai aamukahvin kylkiäisinä salaa vedetyt pisketit?)
- pipot (iiiiiiik, kohta on kesä! millä ihmeellä mä tämän kuontaloni kesytän?)
- purkka (rakastan purkkaa, ja mun lapset kans! mistä johtuen pussi on aina EMPTY!)
- ja viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä, vimpaimet (sisältää kännykän, tietokoneen x2 ja tabletin. Laskin juuri, että meidän taloudessa pääsee nettiin kuudella eri vempeleellä, kelatkaa: KUUDELLA! *järkyttyy*)







(Ja toki ettei teidän tarvi halvaannuttaa hiirikättä, oisin voinut koota nämä nätiksi kollaasiksi, mutta sorry nää on nyt näin)

5 kirjaa joita suosittelen: (Ah, rakastan kirjoja. Listassa vois löytyä kirjavinkkejä noin viidellesadalle kirjalle.)
- Barbara Wood, Sielun liekki
- Sofi Oksanen, Puhdistus
- Twilight-kirjasarja
- Himoshoppaajat
- ja tottakai Harry Potterit (kahlattu läpi noin satakuustoista kertaa)
Tämä lista vois olla loputon, olen kahlannut läpi koko pikku kirjastomme valikoiman, noin niinku suunnilleen.



5 materialistista toivetta: (Anna mun kaikki kestää, nimittäin tämäkin lista vois olla loputon)
- uusi keittiön pöytä ja penkit (edellisessä ei kyllä ole mitään vikaa, ehkä se on vähän pieni jos sattuu 30 henkeä puskemaan kerralla kylään?)
- uudet juoksukengät (edellisissä ei kyllä ole mitään vikaa, mutta periaatteessa oon juossu niillä jo ihan liian monta vuotta)
- ööö..
- emmä keksi oikeesti mitään..hei, lasketaanko oma hevonen materialistiseksi toiveeksi? Sen mä haluan.

5 paikkaa jonne haluaisin matkustaa: (lähimpään kaupunkiin kirpparille, kiitos!)
- Kanada, ja sinne mä pääsen kesällä, hihhei siinä onkin ihan tarpeeksi!

5 adjektiivia jotka kuvaavat minua: (eih)
- ootappa mä kysyn mun mieheltä! Kuulemma:
- kaunis, iloinen, huumorintajuinen, söpö ja rasittava. Heh. RASITTAVA? kuka, minäkö?

5 lempiruokaani:
- lasagne
- tortillat
- makaronilaatikko
- kanasalaatti
- MÄTTÖ (sis.kaiken epäterveellisen)

5 elämänohjetta, jotka haluan jakaa teitin kanssa: (oon tosi huono tässä)
- jos ei nappaa lähteä lenkille, vedä ainakin 15min. Jos sitteki vielä tuntuu ettei nappaa, käänny takas. Ootpahan kulkenu ainaki puoli tuntia.
- kuuntelin erään kerran radiota, jossa haastateltiin miestä, joka teki tutkimusta siitä, millainen on maailma ja Suomi vuonna 2062. Matikkanerona ynnäsin vähän yhteen ja tulin siihen tulokseen, että hyvällä tuurilla kasvatan jo horsmaa hautausmaalla. Eli mitä tästä opimme, nauti tästä hetkestä!
- ja yks missä itsekin olen pyrkinyt tsemppaamaan on, että antaa jokaisen ihmisen olla sellainen kuin haluaa, ja yrittää myös arvostaa (ymmärtää) jokaisen ihmisen tekemisiä ja valintoja. Me ollaan kaikki niin erilaisia.

Tässä vaiheessa te jotka ootte nukahtaneet niin pyyhkikääpä kuolavanat suupielistä ja näppiksen päältä ja siirtykää jatkamaan unia vaikka sohvalle. Kiitos seurasta,

:) Salla

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Laula tyttö sinisilmä..

Hän laulaa:

Putte-Possun nimipäivät kerran vietettiin ja seuraavaksi keitettiin..

Kopsis kapsis kopsis kapsis ratsastaaaannnn intiaani äiti ulvoo teltassaaaannnn..

Minun ystäväni on kuin niitynkukka joka talvella lämmittää (kikatusta)..

Kummitädin syntymäpäivälahjasta on ollut paljon iloa <3

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Uimakoulussa



Juhuu, vesi on laskenut ojissa ja lammikoissa sellaisiin mittoihin, että lapset ovat aloittaneet jokakeväiset uintireenit. Vapise Michael Phelps!
Uiminen alkoi olla sitä luokkaa, että vaikka tuuli on vielä hyytävä, niin me siirryttiin kevätvaatteisiin.
Ihan vain sen vuoksi, että ei joka kerta kun tullaan ulkoa sisälle, tarvi vaihtaa alushousuja myöten koko vaatekertaa.

Äiti, miks meillä on kuravaatteet, jos niillä ei kerta saa mennä vesilammikkoon?

Oon todennu erinomaisiksi uimapuvuiksi Ticketin Rubber Rainin ja Didriksonin samanmoisen version.

Kumipuvut kunniaan!!

torstai 18. huhtikuuta 2013

1v 5kk



Kiipeilee edelleen rasittavuuteen asti. (Oi milloin, milloin tää loppuu?)

Hallitsee muutaman sanan suomea (äääiti, iSSSSi, mamma, mummu jne.) ja myös muutaman sanan..öööö japania?? (ögö, kooa, KAA).

Vetää kuraeteisen kaapeista tavarat lattialle ja hiihtää loppupäivän liian iso virttynyt villapipo päässään.

Rakastaa imuria yli kaiken, mikä hankaloittaa huomattavasti imuroinnin suorittamista.

Dataa heti kun silmä välttää..ja tuoli on unohdettu kaataa..ja hiiri piilottaa.

Aloittaa päivän syömällä toisten iltapalajätteet. (Nykyään meillä siivotaan myös lasten mentyä nukkumaan).

Rakastaa ulkoilua, joskin makaa useimmiten maassa mahallaan eikä pääse ylös, johtuen ylenpalttisesta vaatteiden pukemisesta ja ylisuurista kumppareista. Laps raukka.

JA nukkuu lähes joka yö heräämättä. Mitä se ei oo tehny sitte viimeiseen yhteen vuoteen ja kolmeen kuukauteen! Kuunnelkaa tätä historian lehtien havinaa.
Mun silmäpussit on nyt karkotettu maasta ja ne ei tiiä enää mihin suuntaan ne lähtis.
Hah, se on niille ihan oikein.

WARNING!
Seikkailevia silmäpusseja liikenteessä.
Etsivät uhrikseen vaahtosammuttimen kokoisen lapsen vanhempia.
Eivät anna armoa, voin kertoa.



maanantai 15. huhtikuuta 2013

Hysteria tässä terve!




Vielä pääsiäisenä meidän kodin vieressä olevillä pelloilla käveltiin lähes kestohangilla.

Tiedättekö...nyt mä niin varustan porukan ulos snorkkelit ja uimaräpylät yllä ja hoilotan: "Yks,kaks,kolme, istu isän polvel..janiinedelleen!". Meidän etupihan oja tulvii niin vietävästi.
Ja ravaan hysteerisenä oven raossa puolen minuutin välein tarkistamassa, ettei kenenkään snorkkeli ole hörpännyt vettä, tai säntäilen ikkunan luota toiselle kyttäämässä, enkä saa mitään tehtyä.
Voi vetäkää nyt viemärit niin lujaa kun ikinä, mä niin pyydän.

Oikeasti mieli tekis niin lukita ovet ja ikkunat ja tainnuttaa mukelot siksi aikaa kunnes on kesäkuu!



sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Oma koti kullan kallis




Kotona ollaan taas. Ja linjoilla.
Mitä mahtavin viikonloppu vietetty ystävien seurassa.
Mutta tiedätte tunteen, miten parasta on palata kotiin. Mua oli ikävöity.

Tämä mun blogihan ei oo mikään sisustusblogi. Ei sitte sinne päinkään.
Jos jostain löytyy kategoria höpönlöpönblogille niin tää ois siellä kärkikahinoissa.

Mutta kun on sata vuotta haaveillut uudesta matosta olkkariin, ja toiset sata vuotta aikonut ostaa ja vihdoin löytyy just SE matto, niin onhan sitä kuvattava yltä ja alta, edestä ja takaa.
Matto on niin hyber pehmeä ja iso, että meidän juniori kiertää sen suosiolla. Koska matkaa maton ylittämiseen menee noin vartti. Matto on viimepäivät toiminut melkoisena tatamina. Painitaanko?

Ja kun nyt tässä esittelyn makuun päästiin niin lamppukin on uusi.
Ja juniori on siihen ällörakastunut (meidän arkea on säestänyt tauoton napsutus 24/7). Ei siitä sen enempää. Muutaku että saas nähä kauanko se on ehjä. Veikkaan ens viikkoon.

Se ois taas arki.

torstai 11. huhtikuuta 2013

Pomp de Lux



Ja täten pemmastamme tämän talon ainoan tyttölapsen vaatekaappia taas sen verran, ettei pöly pääse laskeutumaan. Liitostelemme taas yhden koltun sinne muiden kolttujen sekaan odottelemaan niitä todellisia kolttukelejä.

Mulle ensimmäinen shoppailu tätä merkkiä, mutta ei varmasti viimeinen. Ihania (mä en sitte sanonu tätä) rimpsumekkoja, pitsiä, kukkia, perhosia. Siis niin mun ei yhtään mun tyylistä. Mutta mielenhän voi aina muuttaa. Niinkerta. Vaikka viis kertaa päivässä.
Kirkkaista väreistä en luovu, mutta kuka kieltää hivuttamasta sekaan persikkaa, minttua ja röyhelöä? Sulassa sovussa.

Käyppä kurkkaamassa www.pompdelux.com




keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Karkkiähky


 
 
Tää mutsi näköjään laahaa vieläki jossain pääsiäisen tienoilla, eikä pääse tähän päivään ollenkaan kiinni. Ainakaan kuvien kanssa.


Jälkikasvu kävi trulleilemassa, kuten nyt kuuluu. Itse en mokomasta touhusta paljoa perusta, mutta kai sitä on jämähtänyt johonkin ikiaikaisen perinteen vaalimis-juttuun, jossa tehään vain asioita kun aina ennenkin on tehty.
Onko trullihommassa, tai siinä kiertelyssä sitten mitään rajaa? Me kait penskana paineltiin koko kylän torpat läpi ja tapeltiin loppupäivä kaameassa sokerihumalassa, mikä patukka on kenenki.
Ja ei oo omena kauas puusta pudonnu, voin kertoa. Ihan höpöä hommaa.

Meidän lapsilla ei varsinaisesti ole karkkipäivää.  Noin kerran viikossa syödään laku tai karkkilaatikko ja se onki sit siinä. Voitte arvata minkä ylitsevuotavaisen tunteen sai aikaan palttiarallaa S-Marketin muovipussin verran mättöä yhden päivän aikana?
Ei vaan oikeasti me syödään vieläki niitä karkkeja. Örgh. Alkaa nääs tökkimään jo.

Omasta puolestani sanon, että olen tyytyväinen itseeni, kun oon saanu pidettyä sen karkkipäivän kerran viikossa. Niin itselläni kuin lapsillanikin.
Jos ihan suoraan sanon, niin en ois uskonu. Siitä omasta kohdastani.

maanantai 8. huhtikuuta 2013

me&i kevät 2013


Kutsujen pitäminen on ehdottomasti mun juttu.

On kiva värkätä hyvää syötävää ja saada ystäviä ja tuttuja koolle.
Ja en mä sitäkään pistä pahaksi, että emäntänähän sitä aina hyötyy kivasti siitä, että on jaksanut nähdä vaivaa.
Piheyskö se sitten pistää järjestelemään ne kutsut?
No sanottasko vaikka näin, että sillä massimäärällä minkä tuhlaat markettiin ennen kutsuja, ois varmaan ostanu sen yhden rätin tai kipon, jonka sitten kutsuillasi saat lahjana.

Oli miten oli, neiti on mitä ihastunein automekkoonsa. Ja juniori on lähes niksauttanut niskansa yrittäessään kurkkia pehvaansa koristavaa yrmistä. Ja poijjaat ne oottelee kevätkelejä että saavat päähänsä uudet pipot.

Sitähän voipi sitten tuumia, että kannattiko köyhtyä enempi ku laki sallii, vain lasten ilon takia? Kun ne lapset tuppaa olemaan sitä sorttia, jotka hyppivät intopiukeana, ikionnellisina vintiltä kaivetuista vanhoista villasukistakin.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Urpon hommaa?


Viime päivät on siirretty pelaamisen taitoja jälkikasvulle.
Uno sujuu jo jopa 3-vuotiaaltakin. Vähän jelppien.
Skip-Bo on vähän haastavampi, mutta hyvin onnistui isommilta. Tuleepa siinä samalla numeroharkkaakin.

Korttipelit, ja pelit yleensäkin, vaativat tietynlaista keskittymistä. 5- ja 4-vuotiaat jaksavat pelata jo monta peliä peräkkäin. Neiti sen sijaan pelaa ensimmäisen ja toisen kierroksen kohtuu rauhassa, kolmannella kiekalla kamarista haetaan nukke ja pöydän alta yks pikkulego. Neljännellä kierroksella juostaan vessaan ja äiti saa pelata kahta korttisarjaa ja kun neidin kortit on lopussa, tämä tuulettaa voittoaan huutamalla huoneestaan, jee mä voitin!

Pelit on muuten hyviä keinoja harjoitella häviämistä.
Kun kolmas pelikin päätty taas isoveljen häviöön, kuuluu pöydän alta, ihan urpo peli!
Syöhän se häviö miestä, kukapa sitä ei myöntäis.

Tuntuu, että tämän NintendoWiiXboxPleikkari-ajan lapsille on ihan hyvää vaihtelua perinteiset Urpot pelit. Tuleepahan siinä samalla opeteltua myös sosiaalisia taitojakin.

Pelataanko teillä kortti- tai lautapelejä?

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Törkyhaaste








Tämä blogeissa kiertävä haaste on hauska.
Kaikkihan me tiedetään, että ne blogien takana hääräävät ihmiset ovat täydellisiä yli-ihmisiä, täydellisine koteineen, miehineen, lapsineen, pullantuoksuineen ja siivousmanioineen!
Mä yritän olla, mutta aina ei ihan lähde. Tai kun lähtee, niin lapasesta.
Jos saa selitellä, niin meillä oli neuvolapäivä tänään.
Eikö sitä voi hyvällä mielellä syyttää tästä sotkusta, oltiinhan me sillä reissulla peräti 60min?

Ps. Meidän kamerassa on kai joku törkysuodatin, koska nää kuvat ei näytä edes kovin sotkuisilta. Vaikka sotkua oli. Saadapa itsellekin moinen suodatin, tulis joskus ihan tarpeeseen.

Tarttukaapa haasteeseen!!

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Mitä yhteistä on..?


Kun on pakkomielle, niin se sitten kans on. Ja pysyy.

Mä ihan hullaannun kauppojen shampoo- ja saippuahyllyillä. (Niin tapahtuu myös karkkihyllyllä.)
Kuljen hyllyä edes takaisin, nuuskien ja tuoksutellen, osaamatta päättää, mitä tälläkertaa otetaan mukaan. (Niin tapahtuu myös karkkihyllyllä, poislukien nuuskiminen ja tuoksuttelu.)
Ja pakkomielle tullee siitä, että en koskaan ota kahta kertaa peräkkäin samaa tuotetta. (Näin tapahtuu myös karkkien kohdalla.)

Se on ihana tunne, kun saippuatelineessä odottaa uudet, erilaiset putelit. Jos tunnustan, mulle meinaa aina käydä niin, että vanhaan pulloon jää vielä yks pesukerta, kun tää tahtoo jo korkata uudet.
Noloa, mutta totta!

Mutta tiedättekö.
Karkkien ja pesuaineiden käyttö eroaa mun kohalla siinä toisistaan, että edelliseen karkkipussiin ei todellakaan oo jääny muruakaan, kun uusi avataan. Että sillai.

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Pääsiäisaskarteluja


Operaatio Vitsojen Teko.

Hae pajunkissoja.
(Saat mahtavan reisitreenin kaupanpäällisinä kun kantohanget olivatkin vähemmän kantavat. Ja saat myös kaupanpäällisinä käsivarsi treenin, kun raahaat kolme itkua tuhertavaa muksua takaisin kotiin. Ja toimi ensimmäisen kerran valtakunnansovittelijana. Aiheena; Kuka saa kantaa pajupuskan kotiin.)

Kaiva runsaasta askarteluvarastostasi jämäpussi höyheniä ja vielä jämempi pussi helmiä.
(Sovittele erimielisyys riidasta, kuka ottaa minkäkin väriset helmet ja härpäkkeet.)

Kieputtele höyhenet ja helmet kiinni vitsoihin.
(Kuuntele samalla kommentti siitä, kuinka vitsojen tekeminen on ihan urpoa. (Esikoisen uusi ja erittäin runsaasti käytetty sanamuoto sanasta tylsä.) Ja selvitä kahden muun riita siitä, kumpi ehtii pujotella helmet ensin.)

Asettele valmiit vitsat nätisti maljakkoon odottamaan käyttöä.
(Konttaa kaikki karanneet helmet pöydän alta ja nosta samalla maljakko takan päälle, jos haluat että vitsoista on vielä huomenna jotain jäljellä. Juokse myös juniorin perään ja takavarikoi häneltä puoliksi syöty ja imeskelty höyhentuppo.)

Kuinka helppoa ja yksinkertaista.
(Oikeasti meillä oli ihan hauskaa. Mutta ihanaa, kun seuraavaan pääsiäiseen on vielä vuosi aikaa.)