tiistai 6. lokakuuta 2015

Paljastuksia


Talo tehdään seinistä ja parruista,
koti rakennetaan rakkaudesta ja unelmista.
 
 
Kuva ei varsinaisesti liity nyt tähän mun paljastukseen, mutta vahvasti tämäkin neiti on kuvioissa siinä vaiheessa kun me pakataan viisi vuotta hartaudella tähän kotiin hamstrattuja kamppeita laatikoihin ja lähdetään maaseudun rauhaan rakentamaan uutta kotia ja uusia unelmia.
 
Se asia siis, millä teitäkin lukijoita olen tässä jännityksessä pitänyt, on se että olemme (niin varma kuin esikauppakirjassa nimet on alla) 50-luvun talovanhuksen onnellisia, hämmentyneitä, pönttö sekaisin tästä kaikesta rytinästä, omistajia.
 
En tiedä moniko tämän arvasi, koska tästä olen höpissyt ja haaveillut täällä blogin puolellakin jo moneen otteeseen, mutta nyt se haaveilu on vihdoin toteutumassa!
Aikaa siihen menee ja rahaa ja voimia, mutta toivon ja uskon että se kaikki rehkiminen kannattaa <3
Me olemme niin valmiita tähän, mistä ollaan kauan puhuttu, että kaikkien panos on varmasti sata prosenttinen.
 
Eli tämä tarkoittanee sitä, että kaiken höpönlöpön rinnalla varmasti blogiini eksyy myös remppajuttuja, mutta älkää luulkokaan että tässä ihan johonkin virallisiin kaavoihin kangistutaan vaan tarkoitus on samalla twistillä jatkaa tätä hommaa kuin aikaisemminkin.
Eli tuokoot elämä vastaan mitä hyvänsä, pakataan remppareppuunkin rutkasti huumoria ja hyvää mieltä.
Vaikka kaikkihan me tiedetään että siellä repun pohjilla pyörii varmasti väsymystä, turhautumista ja pahaa mieltäkin. Yritetään pitää ne siellä pohjalla!
 
Tämmöisiä elämää suurempia suunnitelmia meillä.
Nyt homma etenee sillä tavalla, että nykyinen koti olisi suotavaa myydä mahdollisimman pian (että pyörähtäkäähän visiitillä tähtikotien nettisivuilla kaikki kiinnostuneet) ja sen jälkeen alkaa landella rytistä! Ja ehkä vähä ennemminkin.
 
Hui kun mua jänskättää <3

36 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos <3 tämä tuntuu niin uskomattomalta, että asiat vain järjestyy kun jaksaa odottaa :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos :) niitä juuri meillä on mahdollisuus toteuttaa tämän projektin myötä <3

      Poista
  3. Huh huh:) Onnea remppatouhuihin ja voimia ja kärsivällisyyttä ja....
    Ihana kun uskallatte toteuttaa unelmianne!

    -Miikku (tarpomisesta tanssahteluun blogista)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Miikku :)
      Oonkin katsellut sun blogia sillä silmällä, että tekin ootte varmaan jotain remppaa teidän kotiin tehneet?
      Jostain syystä klikkaillut aika ahkeraan remppablogeja tässä viime päivinä :D

      Poista
  4. Kuulostaa unelmalta. Voimia koko projektiin. <3 Onko siinä lähellä kaupunkia vai miten meinaatte työlistyä? Jätätkö saman sisustus tyylin vai muutatko sen uuteen kotiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä on meidän unelma, ollut jo pitkän aikaa <3
      Se meidän paikka on tästä keskustasta (missä nyt asutaan) noin seitsemän kilometrin päässä, hyvät kulkuyhteydet, ei missään ihan korvessa kuitenkaan :) mun työpaikkahan on itseasiassa ihan siinä muutaman sadan metrin päässä :) ja mieheni opiskelee tällä hetkellä, pääasiassa kotoa käsin.

      Sisustustyylistä en tiedä :D onkohan mulla edes sellaista ;D mutta varmaan aika samalla kaavalla mennään, samat huonekalut ym. muuttaa mukana aikanaan. Voi olla että jotain vanhaa juttuakin tulee kuvioihin, koska talo on täynnä aarteita joita ehkä tullaan sisustuksessakin näkemään!

      Poista
  5. Mä olen sydämestäni niin onnellinen! <3 aivan mahtava juttu! Odotan innolla!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 kiitos Kupla kommentista!
      Täällä joku muukin on kyllä niin innoissaan että ei meinaa housuissa pysyä :D

      Poista
  6. on se niin mahtava tunne,kun unelmat toteutuu :) onnea matkaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se, samalla niin onnellinen mutta toisaalta epäuskoinenkin, että oikeestiko? :) <3

      Poista
  7. Vau, onnea! Mahtavaa tosiaan että unelmat toteutuu kun niihin jaksaa uskoa! Oottelen niiiin kieli pitkällä kuvia siitä talosta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) kuvia tulee matkan varrelta varmasti tännekin asti!

      Poista
  8. Mahtavaa! :)
    Onnea matkaan ja tuokoon elämä kaikkea hyvää tullessaan.. Väsymys ja kyllästyminen on varmasti kaikille remppaajille ja rakentajille tuttua(ja sallittua sekä inhimillistä) , mutta kun osaa lähtä välillä pois siitä työmaalta, niin jaksaa taas paremmin. Aiotteko nyt niitä heppoja hommata? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on :)
      Kyllä se remppapuristus varmasti on toivottavasti kaiken sen arvoinen <3
      Ja hevoset tulee olemaan jossain vaiheessa kuvioissa aivan varmasti.
      Ensin rempataan talo ja asetutaan aloilleen ja sen jälkeen kunnostetaan ulkorakennuset niitä heppoja varten <3

      Poista
  9. Wau! Ihan huippu homma!
    -MinnaR

    VastaaPoista
  10. Onnea ja voimiakin tulevaan! Teillä on kyllä ihana tuo nykyinenkin koti niin joku kyllä saa loistavan asunnon siitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) kyllä tästä nykyisestäkin haikeudella joutuu luopumaan <3 tästä on tullut kuitenkin tärkeä meille kun vuosia tässä ollaan jo oltu.
      Mutta koti on siellä missä perhe ja rakkaat ihmiset on, se pitää aina muistaa :)

      Poista
  11. Oioi mitä uutisia, onnittelut!! Talojuttuja odotellessa! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niitä varmasti riittää seuraavat kuukaudet :)

      Poista
  12. Hui, onnea isoihin päätöksiin! :) Vielä on itsellä raksa-aika kultaisena lähimuistissa, eikä edes tunnu pahalta. :) Kaikesta selviää kun vain asennoituu oikein, toivo "paremmasta" häämöttää koko ajan ja ainakin itsellä antoi puhtia jaksamiseen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin ollaan ahkeroitu kaksi uutta taloa (ja mieheni satoja muille ihmisille) mutta tämmöinen remontoiminen on ihan uutta, ja innolla (ja välillä kauhunsekaisin fiiliksin) odotetaan minkälainen haaste se on! :D

      Poista
    2. Purkaminen on jännittävää :D :D Mutta uudelleen tekeminen hidasta kun yleensä mikään ei sovi suoraan paikoilleen vaan pitää soveltaa kokoajan. MIeheni rempannut tuota meidän taloa 6v ja nyt fiilistelee että rakentaa joskus uuden, koska se saattaisi käydä kätevämmin. Vaikka tuskin me raskitaa tuosta mörskästä kaikesta huolimatta ihan heti luopua.

      Poista
  13. Ihailtavaa heittäytymistä unelmia toteuttamaan!! Onnea matkaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisi melkein pyöräyttää niin päin, että elämä heitti tällaisen mahdollisuuden meidän eteen johon tartuttiin innolla ja kauhulla ;D mutta samalla täynnä luottamusta siihen että elämä myös kantaa <3

      Poista
  14. Onnittelut ❤️ Ja voimia muuttohommiin!

    VastaaPoista
  15. Huippuja uutisia! Siellä taitaa olla kaks vanhuuden pirtin omistajaa!? :) Maalla on mukavata omien lastenlastenkin touhuta. Samassa pirtinpöydässä istutte kaks vanhaa varista vielä 50 vuoden päästä. Ihanata! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Se olisi tarkoitus, että istutaan siellä tuvassa vielä vanhoina harmaahapsina :)

      Poista
  16. Mä pystyn niin samaistua tuohon sun tunteeseen, unelmasta. Me oltiin tuossa tilanteessa kolme vuotta sitten. Voi sitä tunnetta. Meillä vaan ei mennytkään tuo unelma niinku suunniteltiin. Kaiken tarpomisen jälkeen asutaan kuitenkin nyt vanhassa pihapiirissä mutta hirsitalon tilalla on uusi puutalo. Toivon teille onnea projektiin ja seuraan mielellään! Meillä saa tulla käymään 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostakin joskus kuulinkin, että teidän kävi silloin huonosti sen itse talon kanssa! Ihanaa että saitte kuitenkin pihapiiriin rakennettua talon :) toivottavasti meillä kävisi hyvin tässä, toki kaikkihan on aina mahdollista kun vanhoista taloista on kyse!

      Poista
    2. On kyllä nyt niin huippu kun tässä vanhassa pihapiirissä saadaan olla. Meilläkin nuita ulkorakennuksia on kiitettävästi. Kanoja ja kaneja löytyy ja luultavasti eläimet tulee joskus lisääntymään. Elämässä pitää uskaltaa välillä heittäytyä, ottaa riskejäkin. 😊

      Poista
  17. Onnea teille! Minä olen jotunut hiljalleen tajuaa tai siis tulla vastaan tai siis tehdä kompromisseja. Itse olen niin syrjäseudulta kun voin olla. Omassa pihassa oli omat hevoset. Muutin kuitenkin jo teininä kaupunkiin. Oma koti löyty no onneksi kuitenkin maatilan vierestä ja eikä mikään alle 1000m2 tontti. Mutta voi sitä kaipuuta maalle. Hiljalleen nyt 6v kun on asuttu tuossa olen kotiutunut hyvin. Lapsilla on paljon kavereita, kaupunki ja palvelut kuitenkin lähellä, naapurit ihan huippuja ja metsäpolkuja lenkkeilyä varten on. Hevosharrastukseen on vukoratallit/ratsatuskoulut (onnekis löytynyt ns. kotitallia ja koti ratsastuskoulu). Minun maatila haaveeseen liittyy se että saan sen oman hevosen joku päivä naapuri talliin (super kallis). Olen ehkä oppinut nauttii elämän helppoudesta, tajunnut ettei maalla asuminen ole ainut tapa toteuttaa niitä omia haaveita. Oma kesämökki mielessä. Meidän kotikin on vanha tiilitalo (siis painajainen), mutta siitäki on oppinut tykkää kun omin kätösin sitä kokoaja laitetaan (oikeasti jaksan sen vuoksi ku haaveilen hienosta rappauksesta). Olen ehdottomasti vanhojen puutalojen fani, mutta näin meille kävi. :) Olen super kiitollinen kuitenkin että meidän talo on terve. Meillä on paljon tilaa. Ehkä liikaaki tilaa - mutta ollaan laskettu että yhtä kalliiksi tulisi elämä uudessa pienemmässä talossa MUTTA vuokratontilla. Niin siis siksi on joutunut opettelee tyytyy tähän koska mieheni elämän haaveissa ei siinnä idyllinen maatila. Vaikka hänkin tykkää eläimistä ja on luonto ihminen, mutta joku sillä tökki "kakkaa ja haisee" :D Ja juu molemmat me tykätään että on muutakin tekemistä kun kodinhoito. Pihasaunaa odotellessa ;) Eikä mummolaan maalle ole niin pitkä matka (siis kannattaakoo edes omaa kesämökkiä hankkia ;) ). Super Onnea teille! P.S mieheni kylläkin aina sanoo että eihän sitä koskaan tiedä mihin elämä vie ;) Ja tosiaan omaa hevosta en omaan pihaan itsekään enään halua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi :) siinä oli paljon hyviä asioita, ja kiitos että avasit teidän tarinaa!
      Itsekin tottakai mietityttää maalle muutossa monet asiat. Tässä lapset pääsevät itse pyörillä harrastuksiin ja kavereille ja kouluun. Jos ei ole autoa käytettävissä, kylillä pystyy käydä vaikka kävellen jne.
      Uudessa kodissa on kyllä myös naapureita, mutta en yhtään tiedä ketä niissä asuu. Kauempana on muutama tuttu. Autolla joutuu lähtemään joka kerta kun on asioita :)

      Ja se hevoshomma.
      Niissä on niin iso vastuu, että olemme sopineet että muutamaan vuoteen niitä ei joka tapauksessa vielä tule. Ihan jos senkin takia että piharakennukset vaativat läpikäymisen ja niitä ehditään nakuttelemaan vasta ensi kesänä.
      Ja toinen, niin kauan kuin lapset ovat vielä täysin perään katsottavia niin hevoset saa luvan odottaa.
      Nuorin meillä täyttää nyt helmikuussa kaksi, joten hänen kasvamista isommaksi vielä odotellaan ennen kuin hankitaan yhtään nelijalkaista :)

      Meilläkin on ollut puheissa, että kokeillaan ensin hevoshommaa ylläpidolla, ennen kuin ruvetaan oman ostamista miettimään. Siinä näkee miltä se tuntuu ja vaikuttaa ja sitten tehdään ratkaisu.
      Ollaan kyllä sen sorttisia että tykätään olla kotona ja omassa rauhassa, että ainakin siinä mielessä maalle muutto on aika soppeli juttu :)

      Koskaanhan sitä ei tiedä mitä vastaan tulee, ratkaisut tehdään sitten sen mukaan!

      Poista