sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Syyllisiä äidin oomme kaikki!



Tämä joulun aika on meillä tosiaan yhtä juhlaa!

Isosisko juhlii heti joulupakettien jälkeen syntymäpäiväpaketteja ja kahvipöydän tortut ja piparit saa kaverikseen kakkua.
Tänä vuonna kaikki vieraat eivät päässeet samana päivänä, joten uuden kakun voimin juhlittiin tänään vielä vähän lisää.
Mikäs siinä, kakku on aina hyvää ja vieraat mukavia.
Herkut alkaa kyllä aika lailla tursuta korvista ja vatsamakkara farkkujen vyötärön yli, mutta eihän niitä kaiken maailman syitä juhlimiselle voi ohittaa.

Uskonpa ettei ole täällä maailmassa sellaista ihmistä, jota ei mässäily alkaisi jossain vaiheessa etomaan. Mulle tulee myös yököttävän olon lisäksi aina silti vähän syyllinen olo siitä kaikesta herkuttelusta (vaikka tiedän ettei saisi), mutta kun sitä jatkuu ja jatkuu päivästä toiseen, lenkkarit suorastaan huutavat lähtemään hölkälle. Sen jälkeen on kauhean hyvä fiilis istua uudestaan sohvalle kirjan ja kakunjämän kanssa. Ja siitä se oravanpyörä sitten lähteekin liikkeelle.

Uuden vuoden lupauksena yritänkin olla syyllistymättä liikaa. Kaikesta.
Oon ihan tajuttoman hyvä syyllistymään.
Syyllistyn kun räyhään lapsille (tai miehelle), syyllistyn jos syön herkkuja liikaa, syyllistyn jos oon liian paljon poissa kotoa (töissä tai harrastuksissa), syyllistyn jos en tarjoa kasviksia perheelleni joka päivä, syyllistyn jos lapset ovat hölmöilleet ihmisten ilmoilla..
Hirveästi syylistymistä yhdelle ihmiselle.. siksipä yritän olla tänä vuonna hiukan armollisempi itselleni ja piilotan sen syyllisyyden ruoskan johonkin varaston nurkkaan.

Jotta en syyllistyisi enää tämän enempää, jaan teille niin herkullisen kakkuohjeen että tekin syyllistytte sitä mässyttäessänne. Hahaa.

Minttuinen kinuskikakku

Pohja:
2 kananmunaa
2dl sokeria
150g mantelijauhetta
2tl leivinjauhetta

Voitele ja jauhota irtopohjavuoka (24cm). Vaahdota munat ja sokeri, sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne vaahtoon. Paista 175 astetta n.25min.
(Voit tehdä pohjan myös kekseistä, itse laitoin tähän kakkuun 300g suklaadigestivejä ja 100g voita)

Täyte:
4 liivatelehteä
2dl tai 2,5dl vispikermaa
250g maitorahkaa
3/4dl sokeria
½dl maitoa
n.100g minttusuklaa-rakeita

Rouhi suklaat ja laita liivatteet likoamaan.
Vatkaa kerma (ja sokeri) vaahdoksi. Sekoita joukkoon rahka.
Kuumenna maito ja liuota siihen liivatteet. Kaada maitoseos rahkaseokseen ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Lopuksi suklaarakeet.
Kaada täyte jäähtyneen pohjan päälle ja anna hyytyä.

Kuorrutus:
2dl sokeria (puolet normaalia puolet esim. fariinia)
2dl kuohukermaa
1rkl voita (kiiltoa tuomaan)

Sekoita kerma ja sokerit kattilassa. Keitä n.15-20min, kunnes kinuski sakenee. Lisää voi.
Anna kinuskin hieman jäähtyä ja kaada sitten kakun päälle.
Koristele kakku minttusuklaarakeilla ja vaikkapa cashew-suolapähkinöillä.
(Itse laitoin ensin karkit ja pähkinät ja sitten valutin kinuskin niiden päälle.)

Ps. Onneksi tämä herkkusyyllisyys helpottaa kun huomenna on arki.
Kun kaikki herkut on tyhjennetty kaapeista niin eipä niitä tule syötyäkään!
Ja tosihan se on, että jos et osta niin et syö.
Minä nimittäin syön niin kauan kuin niitä on.
Lupaisinko myös itsekuria lisätä tälle vuodelle? No en edes yritä, pessimisti ei pety.

Minä lähden nyt syyllistymislenkille jolta ei itsekuria puutu, ruoska mukana tottakai!

(Tuo neidin lahjasormus on niin liikaa. Hän on nyt niin iso tyttö ja hieno leidi, tiedättehän?<3)




17 kommenttia:

  1. tuo on niin totta, että kun sit käy siellä urheilemassa niin sen jlkn aivan uusin voimin jaksaa taas syyä hyvällä omalla tunnolla samantien herkkuja :DD siis miks pitää olla niin hyviä asioita olemassa.. vaikka oiskai se tylsää ilman. Mut joku roti ois saatava!!

    t. toinen Salla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää oon kans niin sitä mieltä, että miksi kaikki herkku on epäterveellistä :D koska porkkanat ja kukkakaali ja rahka on ihan jees, mutta ei ne nyt herrantähden vedä vertoja minttusuklaakakulle ;D

      Poista
  2. Ooh, kiitti ohjeesta! Tätä voisinkin ehkä tehdä ens viikonloppuna tuon meijän vauvan synttäreille. Muita vaihtoehtoja ois fazerinakakku ja puoloffee, joten kilpailusta tulee kova :D Älä syyllistä itseäsi liikaa! Ps. Ootko jo laittanut sen keltasen gugguu-paidan eteenpäin, vai vieläkö se mahtuu pikkuneidille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on tosi hyvää!
      Kannattaa kyllä tehdä, jos ei heti niin myöhemmin :)

      Joko teidän vauva 1-vee? Hui kun hurjaa, onnea hänelle!
      Just muuten mietin sua yks päivä kun puin sitä gugguun paitaa neidille. Se oikeasti on kyllä varmasti isompaa kokoa kuin 80cm, koska menee meillä vieläkin ja hihat ei ole edes lyhyet :O mutta saat sen kyllä heti kun se käy pieneksi :) meidän neiti käyttää tosiaan jo gugguustakin 92cm, tuo taitaa olla joku virhe kokolapussa!

      Poista
    2. Ei mitään kiirettä sen paidan kans, pidät tietysti niin kauan kun se sopii neitoselle päälle. Onhan se meidän 1-veelle vielä liian iso! :D

      Poista
  3. Hän on niin neiti<3ihana kummityttö!ja kakku oli hyvää ;) kiitos!
    -M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta lahjasta, tyttö oli niin otettu :)

      Poista
  4. Äää kuulostaa niin hyvältä. :)
    Täällä on ihan sama, mä nimittäin syön herkkuja aina kun niitä on tarjolla ja jos ne loppuu niin tietysti ostan lisää..jos mun itsekuria näkyy niin saa palauttaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vie kielen :D
      Täällä meilläpäin ei kyllä tunneta sanaa itsekuri ;) mä varastan sen itelle jos nään :D

      Poista
  5. Toinen syyllistyjä täällä hei! Onneksi en ole yksin, se syyllisyys on kyllä raastavaa, varsinkin kun syyllistyn kyllä kans ihan joka asiasta ja joka ikinen päivä tunnen olevani se maailman kaikista huonoin äiti! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En edes tiennyt mitä on syylisyys ennen kuin minusta tuli äiti :( :)
      Yritetään olla liikaa syyllistymättä <3

      Poista
  6. Ihan aiheen vierestä kommentoin, mutta oli hauska sattuma kun eilen youtubea selaillessa törmäsin videoblogiin ja teidän perhe taisi olla siellä haastateltavana, jos oikein tunnistin? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ääh voi ei :D joo tunnistit oikein, siellähän me!
      Se on niin kauhea :D kaikkeen sitä lupautuukin..

      Poista
    2. Mun mielestä ei oo yhtään kauhea! Aatteles nyt kun ootte ollu ihan ainoat hymyileväiset aikuiset siellä. Ja me kaikki muut niin niin vakavia ja naamat ihan makkaralla. :D

      Poista
  7. Voi kiitos tästä Salla! Olen itse myös maailmanmestari-syyllistyjä. Milloin mistäkin ja usein niin että syyllistyn huonommuuttani äitiydessä. Olisi,pitäisi, voisi,tulisi... Ja mitä näitä nyt on. Ihailen äitejä jotka ainaskin ulospäin ovat rentoja ja antavat mennä hyvällä fiiliksellä eteenpäin, kun itsekin uskaltaisi heittäytyä siihen elämänvirran vietäväksi eikä jatkuvasti miettisi että jos ja jos... Eipähän tarvitsisi vanhana katua kun uskalsi elää... Tämä nyt tälläistä ajatusten virtaa ja pohdintaa omista tarpeista lähtien.
    Sinulle kiitos ihanasta blogista, rehellinen, elämänmakuinen...
    Kaikkea hyvää vuodelle 2016!
    T.Sanniska
    Ps oletko koskaan kertonut blogissa lastenne nimiä/ tarinoita nimien takaa? Olisi mielenkiintoista lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen että tuo syyllistyminen kulkee useimman äiti-ihmisen harteilla.. siitä pitäisi vain osata päästää irti, koska suurin osa syyllisistä tunteista on ihan turhia :)

      En ole kirjoittanut lapsistani koskaan muistaakseni nimien kera :)

      Poista
  8. minkäs sille voi,jos sitä syyllisyyttä tuntee :) Kuuluu ihmisen olemukseen...

    VastaaPoista