tiistai 22. maaliskuuta 2016

Laatu-aikaa


Käytiin Isosiskon kanssa eilen kaupoilla synttärilahjan merkeissä ja samalla nappailin hyllyistä vähän pääsiäis-juttuja. Niinku sulkia ja sen sellaista.
Ja tuollaisen askartelusetin. Ajattelin yllättää lapseni ja samalla koko luomakunnan ja vetäistä yh-illan kunniaksi oikein kunnon pääsiäis-askartelut.

No kuulkaapa miten kävikään.
Kiva yhteinen askarteluhetki vaihtui varsinaiseksi Paskarteluksi, ja lopputulos oli tämä:

Byääää

No miksi?
No siksi, kun tuo omasta mielestäni niin hieno ja helppo ja kätevä askartelusetti petti totaalisesti.
Oikein intoa puhkuen avasimme tuon laatikon, jossa kätevästi oli omissa lokeroissaan jonkun ihmisen valmiiksi leikkaamat osat pupua ja tipua varten. Oli liimaa ja maaleja, pieni pensselikin! Ja mallikappaleet ja kaikki.

Kuulostaa oikeinkin mukavalta, eikö?
Mutta totuus oli se, että liima oli ihan suolesta, se vain levisi ja lillutteli tuossa muovisen munan pinnalla eikä tosiaankaan aikonutkaan tarrata noita osia yhteen. Imeytyi vain sadasosa sekunnissa tuohon huopapalaseen ja thats it.
Siinä vaiheessa kun puoli tuntia olin yrittänyt tartuttaa sitä munaa tuohon alustaan, eikä se tarttunut, mun teki mieli nakata sillä koko pahuksen setillä ensimmäistä vastaantulijaa!

No en heittänyt.. muuta kuin ne kaikki hilpetöörit roskiin, kaivoin pinon pensseleitä kaapista ja pistin lapset maalauspuuhiin.
Ei tullut tipuja eikä pupuja, tuli vain maalattuja munia.

Niin, loppujen lopuksi, kävikö tuossa nyt kuinkaan?
Jälleen totesin että onneksi lapset ovat niin vähään tyytyväisiä.
Kun maalauksen alkuun päästiin ei kukaan enää itkeä tihrustanut, vaan jokainen maalasi kieli keskellä suuta.

Eniten itseä ärsytti se, että tuollaisia settejä edes tehdään myyntiin.
Varsinainen ei-askartelijan painajainen kun tuollainen helpotettu versiokaan ei onnistu.
Ja sen takia tuli äristyä ja tiuskittua ja meinasi vallan katastrofi iskeä koko tupaan.
Oikein ilonpilaaja-setti. Hyh.

Ei liene vaikea arvata, kuka inhoaa askartelua entistä kovemmin?
Totesin että meillä jatkossakin askarrellaan leikkaa-akuankasta-liimaa-paperille- tyyppisesti.
Ei voi epäonnistua.


8 kommenttia:

  1. Olen tehnyt joskus saman havainnon jonkun askartelupaskartelupaketin kanssa, en mene enään minäkään tähän lankaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja oikeesti ottaa pannuun kun ihan innoissasi ajattelet että jes, tässä en voi epäonnistua :D
      Ja kaikkea muuta..
      Eipä tarvi itsekään toiste ostaa!

      Poista
  2. Tommoset setit on kyllä ärsyttäviä, kun vielä kuvittelee että tästä vaan liimaillaan jne. :)
    Me ostettiin kerran sellainen korusetti, josta sai itse tehdä kaulakoruja..Himpun meni kaikilla hermo kun monessa helmessä toinen reikä oli tukossa tai sitten puiset osat oli jo valmiiksi ihan halki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitään muuta kuin paha mieli kaikilla :D
      Kauheita settejä!

      Poista
  3. Aika painajaismaiselta askartelusetiltä kuulostaa. En jaksa koskaan askarrella mitään, oon siinä ihan surkia. Onneks poika toi hoidosta virpomisoksia niin on vähän pääsiäistunnelmaa meilläkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on kerhot ja koulut jotka pelastaa huonojen askartelija-äitien juhlapyhät :D
      Ihanaa että on kohtalotovereita tässäkin asiassa!

      Poista
  4. Tauti, ku sulle saa nauraa..:) Osaan kuvitella teijän meiningin siellä. Ehkä pahimpia painajaisia nuo valmiit setit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen ei kyllä naurattanu yhtään :D
      Puolet porukasta märisi pettymystään ja toinen puoli raivosi kun ei liimaus oikein pitänyt :D

      Poista