Rakkauden osoituksia

Aika monta kertaa minulta on kysytty, miten isommat sisarukset ovat suhtautuneet vauvaan.
No, me ollaan kaikki, niin isot kuin pienetkin, ihan rakastuneita.
Tähän sopisi heittää eskarilaisen usein lausuttu kommentti Iisa on kömpelö mutta rakas!

Meinasin hukkua aamukahviini, kun ensimmäisen kerran kuulin tuon lauseen pojan suusta.
Edellisenä iltana oli varmaan huudettu oikein urakalla (siis vauvan toimesta) ja aamupalapöydässä yksi jos toinenkin muistutti pandaa. Lause tuli hieman vaisusti huokaisun kera, joten naurulta ei voinut välttyä.
Niin, ison-pienen pojan sanavarasto senkun laajenee, mutta sanan tarkoitukset ovat osittain vielä vähän hukassa. Tämä herättää välillä hilpeyttä meissä aikuisissa.

Lähes poikkeuksetta kun vauva on hereillä, hänen ympärillä pörrää 8-12 jalkaparia, saman verran käsiä ja 4-6 päätä. Lattialla on pötkötelty aina hetki kerrallaan, valvovan silmän alla tottakai, sillä kaksivuotiaat omistavat täysin ymmärtämättömän pääkopan ja 4 raajaa, joiden käyttötarkoitusta haetaan vielä.

Hän on meille kaikille niin mahdottoman rakas.
Siihen tunteeseen meinaa välillä ihan pakahtua.