perjantai 8. toukokuuta 2020

Koronaviikko 7 ja 8






Ihan meinannut höpöksi mennä, kun olen unohtanut yhden viikon koronakuulumiset kokonaan tarinoida.
Mutta tiedättekö, en välillä todellakaan tiedä mikä päivä edes on, niin saattaapa tuo mennä viikotkin sekaisin.
Ja ainakin viikot on menneet niin nopeaa, että ei ole näköjään ehtinyt reagoida!
Eilen mm. olin menossa jo perjantaissa ja olin illalla ihan pihalla, että tosiaan, huomenna (eli tänään) on vasta perjantai.

Viikot ovat menneet aika samalla kaavalla.
Herätyskelloon ei olla herätty kertaakaan. Saa kivittää.
Siihen mennessä ollaan heräilty, että ensimmäiset ovat ehtineet miittinkiin yhdeksäksi.
Etäkoulu ei ole mikään loma, mutta olemme sen verran höllänneet köyttä, että lapset ovat heräilleet omaan tahtiin. Kun koko vuosi painetaan herätyskellon kanssa seitsemän reikä reikä, ei meidän hommat kaadu ainakaan siihen, jos kotona ollessa nukutaan tunnin pidempään.
Nukkumaanmenoaika on pysynyt suunnilleen normaalina kuitenkin. Miten teillä?

Tällä viikolla tosiaan saatiin tieto, että ensi viikolla palataan normaaliin (tai lähes) normaaliin päiväjärjestykseen.
Lapset tuulettivat, däppäsivät ja räppäsivät ihan onnessaan (äiti myös salaa nurkan takana).
Kotiopettajattaren pesti ei ehkä ole mennyt ihan putkeen, mutta en ota siitä nokkiini. Onneksi olen edelleen maailman paras äiti.
Yksi lapsista tuumasi, että pahinta kotona olossa on ollut siivoaminen. Kun koko ajan pitää imuroida 🤣 todettiin kyllä sitten yhdessä, että sotkua tuleekin paljon enemmän nyt, kun kaikki ovat koko ajan kotona.

Itse olen hyvin ristiriitaisin miettein kouluun palaamisesta.
Olisin voinut painaa samalla sapluunalla kesälomaan asti ihan mielelläni. Toisaalta iloitsen ainakin esikoisen kohdalla, että hän näkee vielä omat luokkalaiset ja opettajan ennen yläkouluun siirtymistä. Se on heille varmasti tosi tärkeä juttu ❤
Vielä jos sen verran jaksaisin takoa oppia lasten päähän, että kouluunpaluuohjeet saisin menemään läpi.
Pikaisesti luin ne itse jo, mutta totesin, että pitää lukea pari kertaa ehkä uudelleen, kun en ole nyt ihan varma syökö kakkosluokka ulkona vai liikuntasalissa ja saako neloset kulkea takaovesta ja pitääkö kuutosten käydä toisen pään vessassa vai ulkona.
Huh mitkä ohjeistukset.

Koronaviikko päättyi jyskyttävään päänsärkyyn, joka vaatii nyt kahta nelisatasta buranaa, viltin, äänikirjan ja pienet torkut.
Sen verran aivosolut ovat nyt kipeät, että muun muassa opettajattaren-sanaa piti kirjoittaa ja tihrustaa neljään kertaan ennen kuin tuli oikein.
Kotiopettaratta..kotiopettajajatta..kotiopej..

Hyvää viikonloppua!

- Salla

2 kommenttia:

  1. Kiitos ihanasta kirjoituksesta! 🤗 Laitahan sitten tännekin juttua ja kuvia siitä pienestä varsasta 😍
    T. Maru

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos 😊 synnytyskertomus tulossa jossain vaiheessa 😁❤

      Poista