Nyt on Joki-Korpela virallisesti meidän.
Eilen kun itse olin töissä, mieheni kävi lasten kanssa avainten luovutuksessa.
Tosin meillä on avain kyllä ollut jo kauppakirjojen kirjoituksesta asti, mutta veljekset jotka taloa myivät, olivat vielä täällä käymässä ja hakemassa viimeisiä tavaroita, joten he luovuttivat pois siis omat avaimensa.
Tänään käväisin aamupäivällä pienten kanssa sen verran "raksalla" vai pitäisikö sanoa "rempalla", että napsin nopeasti kuvat siitä tilanteesta mistä lähdetään liikenteeseen.
Mieheni sinne jäi riehumaan kellariin, kun me suunnattiin kaupan kautta kotiin koululaisia vastaan.
Riehunnan tuloksia lähdemme sitten illalla poikien partion jälkeen katsastamaan.
Kellarissahan siis sijaitsee pesutilat ja verstas, jotka saavat sitten ensimmäisenä kokea muodonmuutoksen/nuorennusleikkauksen.
Jännää.
Vanhempien makuuhuone.
Meidän makkari sijaitsee keskikerroksessa, olohuoneen jatkeena.
Tämä on ollut aikaisemmin ruokailutilana, mutta vanhusten ikääntyessä tästä on tehty makuuhuone.
Ei ole tarvinut sitten vaivaisena kivuta yläkertaan nukkumaan.
Tästä huoneesta menee keittiöön ovi, joka tullaan pistämään umpeen.
Ja tuohon aukkoon huoneen ja olohuoneen väliin tulee sitten pariovet, jotka erottavat huoneet toisistaan.
Olohuone kuvattuna huoneesta olohuoneeseen päin, ja toisinpäin.
Olohuone ei ole mikään mahdottoman suuri, mutta pariovien ollessa makuuhuoneeseen auki, saadaan lisää tilantuntua ja valoisuutta.
Joka tapauksessa meidän nykyisen olkkarin kamat tulee mahtumaan ihan hyvin tähänkin tupaan, se riittää!
(Kuvissa myös pieni mies ja kovia kokenut virveli, jolla on ehditty tökätä melkein puhki kaverin silmä ja peräsilmäkin, josta on tapeltu niin että se on nostettu pienten käsien ulottumattomiin, joka on todennäköisesti yksi niistä romuista mitkä joku tenavista piilottaa ettei sitä vain lyödä roskiin! Niihin romuihin kuuluu myös erinäinen kasa pikkuisia snapsilaseja ja pikkulusikoita ja musta koiranrenttu.)
Sitten onkin kuvissa aulapahanen.
Kuvattuna olohuoneesta, vasemmalle jää oviaukko keittiöön ja oikealle ensin siivous/vaatekomero, sitten kellariin menevät rappuset ja sitten vinttiin menevät rappuset.
Kellarin ovi lähtee vekeveke, koska se on niin leveä ja iso, että todellakin olisi vain tiellä.
Hyvin todennäköisesti joku alle metrinen sinne mulisee alas rappusia, mutta onneksi portit on keksitty!
Vintin rappusiin tosiaan jätetään tuo sormipaneeli ainakin. Kaiteet ja käsijohteet tulevat kokonaan uudet, ja käsijohteisiin sorvataan (tai mitä lie!) ura, johon tulee sitten valaistus eli led-nauha.
Innolla odotan milloin portaat revitään auki ja nähdään mitä tuon karsean lattiamaton alta paljastuu.
Toivon puuportaita tai vastaavia, mitkä valkoisella maalilla sitten sutisin.
Jää nähtäväksi!
Kodin sydän, eli keittiö.
Keittiöstä tulee valkoinen.
Ihanat isot ikkunat ja valkoiset kalusteet takaavat sen, että valoa sieltä ei ainakaan puutu.
Keittiö on jo suunniteltu, mulla ois niistä kuvatkin, mutta taidanpa silti pitää teitä vielä jännityksessä.
Keittiöstä löytyi aarteita pöytäkaupalla.
Mun tehtävä onkin tässä ollut tyhjentää kaappeja ja koittaa eritellä jäävät ja lähtevät.
Voin kertoa ettei ihan parin tunnin hommaa ole!
Sitten eteinen.
Eteisestä näkymää aulaan ja olkkariin.
Ihana yksityiskohta on muutaman askeleen rappuset eteisestä aulaan.
Siinä sitten myös joku aina tippuu, mutta ei onneksi kovin korkealta.
Tuossa toisessa kuvassa näkyvä ikkuna tulee poistumaan ja sen paikalle tulee ovi, josta tulee kulku sitten pieneen kuraeteiseen.
Ja tuosta oranssista vaatehuonekomerosta tulee sitten se kuraeteinen.
Sinne tulee korkea kaappi, istumatasoa melko pitkästi, jonka alle tulee leveät laatikot. Toiselle seinälle jää sitten hyllytilaa ja naulakkotilaa.
Eihän se kovin iso ole, mutta ajaa varmasti asiansa tallivaatteille ja lasten kurakamppeille.
Halutaan pitää ns. vieraseteinen erillään, ettei kaikki saappaat ja paskaverkkarit loju siinä samassa eteisessä.
Tai nuohan on niin lähekkäin kyllä nuo eteiset, että kai ne sieltä hiljalleen valuu pitkin eteisIä, mutta niitä sitten potkitaan äkkiä nurkan taakse piiloon jos vieraita pölähtää.
Niin kuin aina ennenkin.
Vessa.
Retrovihreämattotapettioksennus.
Mutta usko pois, hyvä siitä tulee kunhan sillekin näytetään vähän lekaa.
Ja yläkerta.
(Huomatkaa heti ensimmäiseksi kuntopyörä, joka takaa sen ettei kunto pääse tippumaan rempan aikana. No ei vais, lapset polkee vuoronperään päät märkänä!)
Yläkertaan tulee siis kolme huonetta.
Tuon pienen kömmänän seinää siirretään vasemmalle, joten tuosta iiisosta huoneesta varastetaan muutama neliö niin saadaan kolme soppelin kokoista kamaria.
Kulmahuoneesta pääsee "kylmälle vintille". Siitä tässä on palaveerattu jokunen kerta että mitä sille tehdään.
Minä olen sitä mieltä, että kaikki neliöt otettaisiin käyttöön ja mieheni taas sitä mieltä että huoneista tulisi muuten niin isoja, että lapsia joutuu kompassin kanssa aamulla hakemaan, jos meinaa löytää ennen kuin koulubussi lähtee.
Jää nähtäväksi tämäkin.
Tässä vielä kuva portaat yläkertaan ja portaat kellariin.
(Tiedättekö kuinka hauskat nuo portaat on sellaisten lasten mielestä, jotka ovat ikänsä asuneet yhdessä kerroksessa? No niin hauskat, että mun ei kai tarvi kuoria noita mattoja lainkaan kun ne ovat jo kuluneet puhki. Ehkä.)
Kellari.
Nyt suosittelen todella tsekkaamaan suodattimet päässä näitä kellarikuvia.
Tuohan on suoraan kuin jostakin poterosta.
Ehkä tai siis todellakin eniten talossa työllistymistä ja päänvaivaa aiheuttava kuoppa.
On seinää ja lautaa ja paneelia vaikka muille jakaa. Ja sieltä tulee kyllä seinää ja kaappia ja laattaa lähtemään mielin määrin.
Näyttää toivottomalta, mutta kyllä meillä piirustukset sinnekin löytyy.
Tulee sauna, pesuhuone, kodari ja pyykinkuivatustilat.
Lisäksi tuo verstas rymistellään myös sellaiseen kuntoon että siitä on mahdollisuus tehdä yksi huone, jos joskus siltä tuntuu!
Eipä mulla muuta, kuin että aika monta litraa valkoista maalia tähän uppoaa.
Kaikki näyttää hyvältä kun se suditaan valkoisella, eikö?
Tästä on hyvä jatkaa.
