tiistai 7. huhtikuuta 2015

Herkuton huhtikuu, no jee!



Taannoisen sokerittoman syyskuun jälkeen vannoin että en enää kiduta itseäni kokonaista kuukautta tyystin ilman sokeria.
No missä lie mämmi-suklaamuna-lakupala-huuruissani erehdyin ukkokullan kanssa lyömään ylävitoset siitä, että nyt alkaa herkuton huhtikuu! No jep, pari päivää kyllä viivästyi yksinkertaisesti siitä syystä että eihän nyt avattuja herkkukätköjä ja mämmirasioita voi (tai siis kannata) heittää roskiinkaan. Siispä autuaasti mussutimme loput pääsiäisherkut parempiin suihin ja tänä aamuna alkoikin sitten kuri ja järjestys tässä tuvassa. Siis siihen saakka kunnes örvelletään munkki toisessa ja simamuki toisessa kourassa.

Jotenkin sitä kuulkaa tottuu siihen jokapäiväiseen suklaapalaan, karkkipussiin, keksiin tai pullaan. Aamukahvi on meikäläisellä varsinkin tunnettu siitä että joku kylkiäinen siinä täytyy olla messissä.
Tämän aamuinen kaffihetki ei siis suotta tuntunut vähän puolikkaalta.

Tähän on taas totuttava.
Onneksi hyvänä tsempparina toimii se maailman läheisin tyyppi, se jonka kanssa sitä karkkipussia on jaettu viimeiset yhdeksän vuotta. Nimittäin voin kertoa että siinä vaiheessa kun itse könötät sohvalla porkkana kourassa ja toisella siinä ässähässäkkä rapisee niin itku meinaa tulla.

Eihän tässä kenenkään toki pakko oo herkuitta olla, mutta sen verran mielenvikaisia ollaan että jonkin asteista tyydytystä se tuo että saat itseltäsi luulot pois ja varsinkin siltä herkkuhimolta.
Jeah, olen oman elämäni herra!
(Kellekään ei onneksi tarvi kertoa että toivon tämän kuukauden menevän tosi tosi nopeaa koska rakastan vappumunkkeja. Ah, nam! Vaikka tavoitehan on aina pysyä ruodussa myös lakon jälkeen? No tavoitteet on tehty tavoittamattomiksi tietennii.)

Ps. Älkää muistako pahalla jos puolen kuun paikkeilla kuitenkin tunnustan sortuneeni vaikkapa jäätelöön. Koska ei oteta tätä niin vakavasti. Herkkuhimo on nimittäin mahottoman kova painimaan ja kun se saa niskalenkkiotteen niin luulen että siihen jään lojumaan tyrmättynä. Anteeksi jo etukäteen. Heikot sortuu elon tiellä ja niin eespäin. Heh.

10 kommenttia:

  1. Tsemppiä sinne herkuttomaan huhtikuuhun. :)
    Mä en edes viitsinyt harkita, tarpeeksi kova pala kun saa jonkin verran herkutella viikonloppuisin. :D Tosin pääsiäisenä karkas hieman mopo käsistä tuon herkuttelun suhteen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä todella tarvitaan :D en tajua oikeesti miksi edes lähdin koko hommaan! Mutta kun on tullut ääneen uhottua ja kättä päälle paiskattua niin eihän sitä enää nyt voi perua ;)
      Katotaan miten käy.. oon kyllä ennen tätäkin koittanut rajoittaa herkutteluun pariin päivään viikossa ja kohtuudella, joten jos tämä menis kohtuullisen kivuttomasti :)

      Poista
  2. Virtuaalinen hatunnosto täältä!
    Pääsiäisen jälkeen kyllä huomasin, että jotakin pehmeää oli mahan ympärille ilmaantunut kaikkien piirakoiden ynnä muiden kakkaroiden myötä. En aivan herkuttomaksi uskalla heittäytyä, mutta vähäpullaiseksi kuitenkin. Yksi uusi helppo herkku on nuo Hopeatoffee ja Tsinuskitoffee -patukat. Painaa 14 grammaa ja jo pari riittää makean nälkään (ei tietenkään ihan jokapäiväseksi herkuksi niistäkään). Jotkut sanoo, että kuivatut banaanilastut ja porkkana on kivaa ja herkullista syötävää. En usko sitä, kyllä sen pitää karkkia tai suklaata joskus olla, ei kuule kuivatut lastut paljon innosta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäs sen ihanampaa kuin kauppareissulla napata pari pikkuruista lakupötköä messiin :) ei oo oikeesti paha! Jos nyt ei ihan päivittäin kuitenkaan..
      Oon samaa mieltä että silloin kun suklaan himo iskee niin siinä ei mitkään banaanilastut auta :D
      Ite yritänkin nyt vetää tän muutaman viikon ilman noita "korvikkeita"..saas nähä miten käy :)

      Poista
  3. Voi apua! En kykene, en just nyt :D Miä kun aattelin että vetäisen vähän tiukemman proteiinipitoisemman pyräyksen tässä, sellaista energiaalisäävää lihaskuntoruokaa juunou. Sitten se tyssäs siihen, että kaks päivää vedin toooosi hyvin ja tänään aamunälkä (sepuuromitäänauta) seuranani odotin kuinka pääsen tekeen jo seuraavan keveen lounaan. Sitten meni sähköt ja me syötiin ensin lasten kans kaikki leipävrastot tyhjiks ja lopulta haettiin pizzat! Mä kyllä perustelin sen itelleni, että vararavintoa, ei ikinä tiedä koska sähköt tulis takaisin... no ne oli kyll tähän alkuiltaan asti pois mutta silti :D Nyt on ähky olo ja no.... huomenna on päivä uus! Tsemiä! Mä pystyn ehkä kyllä helpommin oleen herkuttelematta makeilla jos en vaan alota, mutta toi ruoka, sitä mä mättäisin joka välissä!! *taidan hakee kans porkkanan* Yks hyvä juttu on että antaa itelleen luvan syödä tietyn verran päivässä, siis vaikka viis kertaa. Ei tuu (mun) juostua siellä jääkaapilla kokoajan hakemassa "jotain pientä".... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kannatakaan!!! Kahden päivän kokemuksen syvällä rintaäänellä en tottavie kehoita ketään kiduttamaan itseään tällä tavalla.. pahus mun on koko päivän tehnyt mieli niiiiiin paljon karkkia (tänään on nimittäin se viikon toinen herkkupäivä) äh, rusinat muutaku pahensi vaan asiaa.. voi pska! :D
      Huomenna on kaupunkireissu tiedossa, mitä mä siellä vedän? No sitä porkkanaa tietty :))

      Poista
  4. Huomionhakuisuutta!!

    VastaaPoista
  5. sallitaanko sokerittomat karkit ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän huijausta ehkä :) mutta arvaa mitä? Oon ihan koukussa Fazerin Super salmiakkiin jota saa myös stevialla makeutettuna ;) ja mulla löytyy niitä askeja joka takin taskusta :D päätin kyllä että kun ne loppuu niin uusia en enää osta tän lakon aikana :)

      Poista