Tauti

Taudeista parhaimman sain.

Inhoan kaikkia tauteja.
Mutta tauti, joka kantaa nimeä oksennus, on se Top 1 inhokki.
Siis kuume ja yskä ja räkä, kurkkukipu, päänsärky tai jokin muu vielä menettelee, mutta oksennustauti ei.

Käytännössähän se menee näin.
Yksi aloittaa, ja tietysti siihen aikaan yöstä, kun itse olet juuri saanut unen syrjästä kiinni. Siirryt patjan ja vadin ja pyyhkeen ja paperirullan ja pesuaineen kanssa isompien huoneeseen. Saat ensimmäisen ohimenon jälkeen iskostettua kaverin aivolohkoon sen, että heti kun tuntuu että tulee, niin vati käteen.
Paneudut maate, siinä toivossa että tauti olisi lyhytkestoinen.
Nouset ylös 5min. päästä pyydystämään Yrjöä. Ja 10min. päästä myös.
22min. kestää kun viereisestä kamarista kuuluu epäilyttävää kröhinää ja ohihan se menee niin että lotisee, kun et ihan ehdi sen vatisi kanssa sinne sännätä. (Takareisi on vieläki jumissa).
Loppuyö kuluukin hyppiessä huoneiden väliä.
Aamulla on vähän kuollut olo.
Onneksi vain vähän.

Ainahan kaikista asioista täytyy löytää ne hyvät puolet.
Oksennustauti kun kaatoi porukkaa petiin tasaiseen tahtiin, oli meillä ihan käsittämättömän rauhallista ja hiljaista.
Ylös noustiin vain kun täytyi oksentaa. Ja ääntäkään ei kuulunut, muuta kuin silloin kun noustiin oksentamaan.
Isoveli oli ainut, joka hyppi seinille kun ei ollut tekemistä eikä kaveria.
Mutta kaatoihan se tauti veljenkin lopulta yhdeksi illaksi.

Mä mitään muuta toivo ku että tää oli tän talven eka ja vika tauti.