keskiviikko 12. heinäkuuta 2017
Vuosipäivä
Tasan vuosi täällä uudessa kodissa.
Vuosi menee niin äkkiä.
Niin monenlaisia asioita, hyviä ja huonoja, on ehtinyt tapahtua täällä asuessa, siksi kai tuntuu niin kuin olisimme olleet täällä aina. Miten äkkiä sitä "unohtaa" edellisen kodin, siellä asuttu aika tuntuu älyttömän kaukaiselta. Isommasta pienimpään puhuu "silloin kun asuttiin vielä Mäntytiellä", niin kuin siitä olisi vuosia aikaa. Pienin ei tieten edes juurikaan muista kyseistä aikaa, vaikka kovasti ottaakin isommista mallia ja muistelee tosissaan, hellyyttävästi. Haluaa olla niin kuin muutkin. Isommat.
Aamu oli niin nihkeä.
Samassa sängyssä nukkuva kaveri nukkui pommiin, heräsi vasta kun olisi pitänyt olla jo menossa. Itse vielä jatkoin unia, levottomia sellaisia koko yön, ei olisi jaksanut millään nousta ylös, harmaaseen aamuun. Kosteaan ja sateiseen.
Siinä vaiheessa kun paukautin kahvipannun hanan kulmaan, lasisirpaleita keräillen, tuli fiilis että olisiko kannattanut noustakaan tähän päivään.
Josko minä nyt investoisin sen valkoisen kahvinkeittimen, josta olen jo vuoden päivät puhunut.
Edelleen on niin harmaata ja tuhruista.
Ponit nautiskelee laitumella kun ötökät ei kiusaa niin valtavasti. Eilen posti toi semmoista tervamyrkkyä, että luulisi paarmojenkin pyörtyilevän kasoihin. Haju on ihan karmea, onneksi ei ole valkoista/vaaleaa hevosta. Voisi väritys olla hieman tervainen.
Tänään on kuitenkin illalla niin kivaa tiedossa, varasin yksärin mun ratsastuskoulusta ja ratsastuksen opelta ja lähdetään Ninnin kanssa sinne tunnille. Aij että! Siitä voisin vaikka tehdä ihan oman postauksen, mieheni kun lähtee mukaan niin voi kuvailla siellä.
Joko muuten kerroin, että Ninnistä tulee nyt sitten meidän ihan oma?
Tämän viikon, viimeistään ensi viikon aikana tehdään paperit ja vaihdetaan rahojen omistajaa.
Nyt se on vihdoin totta <3
Olen aika sairaan onnellinen. Olen ihastunut siihen poniin päivä päivältä vain enemmän ja enemmän, se on niin loisto poni.
Ja ettei kaikki sujuisi kuitenkaan ihan pelkästään täydellisesti, niin liike ja eteenpäin meno on se joidenka vuoksi sinne selkään noustaan ja töitä tehdään. Toivon todella, että joku päivä olisimme yhteen hitsautunut kaksikko. Se jää nähtäväksi.
Sateisesta kelistä ja huonosti alkaneesta päivästä huolimatta, tänään on hyvä päivä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Aika rientää :)
VastaaPoistaNiin tekee :) :0
PoistaTuntuu että ihan hetki sitte kirjottelit remontti postauksia, hui kun aika menee nopeeta..
VastaaPoistaJos kokkolaan päin on asiaa niin minimanissa on ainakin ennen myyty hevosille hyönteiskarkotetta musta purkki kultasilla tekseillä, todella tujua tavaraa. Joka 3 päivä ko laitto niin sai hevonen olla rauhassa. Omallani tuota aikoinaan käytin vaan enpä muista myrkyn nimeä enään :D
Ja hei mahtavaa että nyt osu kohdalle poni joka tuli jäädäkseen. :)
Niinpä. Ei usko kuinka nopeaa aika menee :)
PoistaTilasin nyt netistä 2 pulloa tuota tervaa, katsotaan alkaako tehoamaan, ainakin kaverit on kehunu, mutta kiitos vinkistä :)
Ja kyllä <3 nyt on Ninni mun ihan oma. Tänään myyjän kanssa paperit tehty alulle ja kättä päälle lyöty ;) vitsit oon kyllä Super onnellinen..nyt vain reenaamaan!