perjantai 15. maaliskuuta 2013

Vieraita


Päiväkyläily.
Kotiäitiyden yksi iso plussa.

Vähänkö se lämmittää mieltä, kun ystävä pölähtää sinne arjen keskelle parantamaan hetkeksi maailmaa. Kahvikupposen äärellä.

Ei ole niin väliksi, vaikka sohvien alla on meneillään villakoirien kiihdytysajot.
Tai keittiön ikkunaa koristaa voileipäkäsien taideteokset.
Tai talon rouvan paidan helma on vähän ryyditetty räkäkerroksella.

Ei paineita.
Se on tosiystävyyttä se.

4 kommenttia:

  1. Äläpä muuta sano! :) Sen puolen vähän harmittaa että työnimike vaihtuu kohta perhepäivähoitajaksi.ü

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai sullekko tulee hoitolapsia? Vautsi, tsemppiä :)

      Poista
    2. Vähän vaihtelua eloon. Eikä tarvi lähtä kotipihaa kauemmas :D

      Poista
  2. tulee mieleen runo:äidin kevät-kirje :)

    VastaaPoista