Vapaapäivä parin päivän työputken jälkeen.
Vapaapäivänä heilutellaan imuria, pestään pyykkiä enempi kuin laki sallii, siivotaan keittiö perusteellisesti jotta sitä voidaan taas viikko sotkea perusteellisesti, hoidetaan pakolliset asiat ja täydennetään kaappeja sapuskalla.
Toki myös leikitään, hoidetaan pupuja, pyöräillään ja ehkä uidaankin.
Mutta myös kiukutellaan, vollotetaan, juonitellaan, tapellaan ja ärsytetään.
Tänään tätä roolia on vetänyt viisivuotias, jonka mielestä on niin väärin, että äiti on ylipäätään erehtynyt lähtemään töihin. Ja se fiilis hiipii hyvin äkkiä äidillekin, ei sillä. Mutta tämä on vain väliaikaista, joten ei välitetä nyt siitä.
Vapaapäivänä pitäisi ehkä levätäkin taas alkavaa duunia varten. Pitäisi.
Mun lepäämiset hoituu sillä, että makaan kymmenen minuuttia sohvalla vähintään kaksi mukulaa kimpussa, ja joka kerta kun suljen silmät saan pikkuisen sormen tökkäyksen silmään, sieraimeen tai suuhun.
Vapaapäivään kuuluu vielä tänään vähän rahan tuhlaustakin, pysyy tämä homma sopivasti tasapainossa. On sitten syytä taas tienata.
Minkälaisia kokemuksia teillä on työn ja lapsiperhe-arjen yhdistämisestä?
Onko sujunut hyvin? Mitä asioita olisit tehnyt toisin?
Meillä työt ja lapsiperhe yhdistetään siten, että itse teen vain puolikasta työaikaa (2-3 pv viikossa) ja työpäivät sumplitaan siten, että olen töissä vain miehen vapaapäivinä. Tämän mahdollistaa miehen vuorotyö ja oma joustava työnantajani. Hoitopaikkaa ei siis tarvita eikä hoitomaksuja tarvi maksaa. Sen sijaan kotihoidon tuki meille maksetaan. Eli kun työskentelee melko huonosti palkatulla alalla on se rahallisesti melkein sama kuin tekisi töitä täyttä päivää lasten ollessa hoidossa.
VastaaPoistaTää on ihan huippu systeemi. Perheen yhteistä vapaa-aikaa ei ole kyllä liikaa ja se välillä ressaa, mutta oman jaksamisen kannalta tämä on kuitenkin just optimaalinen tilanne. Jaksan olla kotona parempi äiti lapsille, kun pääsen välillä ihan muihin ympyröihin. Ja silti ei tarvi hermoilla lasten hoitoasioiden kanssa. Kotona hommat etenee (tai on etenemättä) ihan samaan tapaan kuin minun siellä touhutessa.
Kaikille tämä ei ole varmasti mahdollista, mutta jos jonkinlaista keikkaa voi välillä heittää töihin, niin suosittelen. Siitä saa rahaa ja vaihtelua eikä "putoa kelkasta" oman alan asioissa.
Tulipas pitkä sepustus, mutta tää on mun lempiaihe tätä nykyä. Vielä joitakin vuosia sitten en olisi uskonut näin ajattelevani. Luulin olevani kotiäitityyppiä.
Tuo kuulostaa kyllä ihannetilanteelta..meillä näin onkin sit viikonloppuisin :) että mies on kotona lasten kans. Viikolla meillä on kotona hoitaja joka on kans ihan huippua, ei tarvi lapsia hoitoon kuskata..mutta tää on mulla vain tämmöinen kesäduuni että kylläpä sitä jaksaa kun tietää että on vain muutaman kuukauden!
PoistaEipä oo kokemusta,kotiäitiyttä ku on tullu suoritettua jo 16v..Osaisinko ennää töihin lähtiäkään...
VastaaPoista