Poninäyttely Ypäjällä

Heinäkuun viimeisenä lauantaina mieheni ja vanhempi tytöistä olivat Ypäjällä kansallisessa poninäyttelyssä Ikaroksen kanssa.
Ikke on tosiaan dartmoor ja ruuna sellainen, joten periaatteessa sillä ei ole sillä tavalla mitään "arvoa", kuten tammoilla ja oreilla, mutta dartmooreja on Suomessa niin vähän, että ne olivat siellä ikään kuin vetonaulana, joten ruunan rupsukatkin huolittiin mukaan.
Muiden rotujen tilanteesta en tiedä, oliko siellä vain tammat ja orit, mutta dartmooreissa oli muutama ruuna.

Itse olin sen viikonlopun aamua iltaa töissä, joten harmikseni en itse päässyt mukaan ollenkaan.
Samaan kyytiin mieheni ja tyttäreni kanssa lähti naapuri pitäjästä eräs tuttu muutaman tyttönsä kanssa ja Ikaroksen kanssa samassa kopissa matkusti näyttelyyn Colibri, Iken äiti, joka on tämän perheen omistuksessa.
Ypäjä on sen verran kaukana ja näiden ponien arviointivuoro jo aamulla, joten tyypit starttasivat kolmen maissa yöllä liikenteeseen.
Neidillemme tämä reissu oli varmasti ikimuistoinen, monta kertaa hän kävi illan aikana isältänsä varmistamassa, että muistaahan tämä varmasti, ihan varmasti, tulla hänet herättämään.
Aika liikkis.

Itse esiintyminen paikan päällä oli mennyt ihan kohtuullisesti.
Aluksi ponipoika oli ollut kuulemma varsin virtanen, mutta itse esittely oli mennyt ihan mallikkaasti. Hienoja kehuja oli Ikaros saanut, niin rakenteesta kuin liikkeestäkin.
Ravi on ehkä hieman ponnetonta, mutta toisaalta nyt lisääntynyt ratsutus varmasti pikkuhiljaa lisää pikkuisen lihaksistoa ja sitä myöten alkaa kantaa paremmin itseään.
Kovin "pikkupoikamainen" se vielä on, ikää kun on vasta sen kolme vuotta.

Mutta on se järkevä!
Ihan mahdottoman hienosti on alkanut kulkemaan selästä käsin. On mieluummin vähän laiska kuin energinen ratsastaessa. Mutta toimii loistavasti meillä, kun selässä ovat käyneet ja itse ratsastaneet kaikki lapset isommasta pienimpään.
Pienin meni tänään ekaa kertaa ravia ja voin kertoa että silmät loistivat taatusti kilometrin päähän <3
Uskon ja toivon, että tästä pikkuneidistä kuoriutuu vielä varsinainen hevostyttö, on ainakin toistaiseksi niin innostunut noista meidän poneista.
Ja isompi tyttö kyllä myös.
Itsekin ratsastin tänään Ikellä ja kerta kerralta se alkaa sujumaan paremmin. Tänään mun teki kauheasti itse mieli kokeilla laukkaa kun ravi oli niin loistavan tuntuista, mutta maltoin kuitenkin mieleni. Vielä hetken aikaa totutellaan ajatukseen reippaasta eteenpäin menosta ja sitten pikkuhiljaa otetaan laukka mukaan kuvioihin. Siitäpä se sitten lähteekin.

Eilen myös hyppyytettiin sekä Veeraa että Ikarosta, ja molemmat silmin nähden nauttivat hyppäämisestä!
Mieheni teki estekaluston itse ja voin kertoa, että olipahan selvää säästöä. Helposti tonnin saa pulittaa valmiista kalustosta, mutta kun talosta löytyy noin kätevä isäntä niin esteet saatiin muutamalla kympillä. Peukku sille.
Nyt saadaan treeniin vähän vaihtelua hyppelyllä, joka kyllä Ninniäkin aktivoi kivasti. Se oikein syttyy vaikka mennään pelkkiä ravipuomeja.

Tulipahan tekstiä oikein olan takaa, vähän aiheen vierestäkin, mutta tosiaan eka näyttely on nyt käyty ja kotiin tuomisina oli kivojen muistojen lisäksi myös kolme ruusuketta.
Ihana Ikaros <3