maanantai 3. helmikuuta 2020

Oikeesti hävettää





Tiedättekö ne tilanteet, kun oikeasti hävettää!

Kömmähdykset kuuluvat meidän jokaisen elämään, toisilla vähempi, toisilla enempi.
Itse kuulun niin tuohon jälkimmäiseen kategoriaan.
Huokaan niin monta kertaa, taas minä.

Tiedän, että moni asia johtuu siitä, että hoitaa asioita liian kiireellä tai liian ajatuksissaan.
Mulle käy herkästi niin, että tuusaan vain menemään, enkä välttämättä kiinnitä tavallisiin, jokapäiväisiin asioihin niin huomiota, vaan pidän ja teen niitä ihan automaationa. Ilman ajatusta.
Ja sitten tulee niitä noloja hetkiä.

Tässä hiljattain lähdin illalla kauppaan.
Vapaapäivinä varsinkin, kuljen usein leggareissa tai muissa kevyissä vaatteissa, joten vedin sporttisen lookin päälle. Ripustauduin tuulihousuihin, lenkkareihin, kevyt toppatakkiin jne.
No, kävin kaupassa, tulin kaupasta ja hengailin ne tuulihousut jalassa iltaan asti.
Lapsia nukkumaan laitellessa, taisin istuskella lastenhuoneen lattialla, mieheni yhtäkkiä kysyi, onko sulla housut nurinpäin?
Voi kakka, OLIHAN NE!
Saumat paistoi, yksi valkoinen lappukin oli näkyvissä.
Kyllä, olin käynyt tyytyväisenä ostoksilla housut nurinpäin. Haluaisin nähdä niiden ihmisten ilmeet, ketkä näki!

Samanmoinen tapaus kävi joku vuosi sitten, kun olin spinning-tunnilla.
Poljin hiki päässä tunnin ihan muina naisina, ja lähtiessä pukuhuoneen peiliin vilkaistessani, huomasin topin saumojen loistavan kilometrien päähän! Olisi meinaan kannattanut vilkaista siihen peiliin jo tullessa.

Kerran olin taas kaupassa ja lappasin ostoksia kassalla kasseihin.
Seuraavan asiakkaan tavarat alkoivat tulla siihen sen jakaja läpyskän toiselle puolelle, kun minä pakkasin omiani.
Tavaraa oli paljon molemmilla puolilla, ja se jakaja jäi sinne vähän niin kuin "piiloon". Minähän se reippaasti pistin maitopurkkia toisensa perään kassiin, kun maksamassa ollut nainen yskäisi vähän ja sanoi, otit varmaan munki maidot.
En muista milloin oisin ollut yhtä punainen.
Vaikka vahinkohan se.

Tämä seuraava tapahtui myös kaupassa, ihan pari viikkoa sitten.
Olin jälleen kassalla pakkaamassa omia tavaroitani, joita jälleen oli (yllätysyllätys) paljon. Tehän tiedätte kun sitä tavaraa on paljon, niin se alkaa kasaantumaan hihnan päähän yhteen lyttyyn.
En huomannut, että mun puolelta kiepsahti pikkuhousunsuoja-paketti siihen toiselle puolelle, mihin parhaillaan tuli takana tulevan vanhemman miehen ostoksia.
Myyjä ystävällisesti kurkotti sen paketin käteensä, ja katsoi minua ja sanoi, tää on varmaan sun? Katsahdin sitä asiakas-miestä ja sitten multa vain lipsahti, mulla yleensä ei ikinä lipsahtele vieraissa yhtään mitään, että joo jos se ei oo hänen, ja nyökäytin miestä kohti.
Ja häpesin.
Onneksi hän oli yhtä kuivalla huumorintajulla varustettu kuin minä ja niin kassaa, minua kuin sitä miestäkin, nauratti kovasti.
Eli ei siis käynyt lopulta kuinkaan.

Lasten jutut on kaikkein parhaimpia, mutta usein kaikkein noloimpia.
Kerran uimahallissa (paras paikka noloille tilanteille) meidän nykyinen 8v, silloin ehkä 3 vuotias totesi saunassa isoon ääneen, että äiti tuolla mummulla on pitkät tissit.
Silloin olin vähällä valua lauteitten alle.
Mutta mummukööri vain remahti nauramaan ja tilanne oli ihan hauska, mutta kyllä naama punoitti varmasti muustakin kuin lämmöstä.

Näitä tilanteita kyllä varmasti riittää meillä jokaisella.
Pistäkääs parhaimmat jutut kehiin, joko omat tai kaverin mokat 😂

6 kommenttia:

  1. Haaahhaa, voin niin samaistua!

    Sekin on aika noloa, että on ne jäätävät ostokset siinä kassalla ja lompakko autossa. Onneksi sentään siellä!

    Ja se, että on pitkästi raskaana ja vain muutamat työasuun sopivat housut... Tietenkään ei mitään varahousuja mukana, kun jotain painavampaa laatikkoa [oikeaoppisesti kyykistyen ja selkä suorassa] nostaessa housut ratkeaa haaroista. Olin töissä isohkossa tavaratalossa ja en edes halua tietää, kuinka moni asiakas huomasi vilkkuvat pikkarini. Onneksi sattui sinä päivänä jalkaan mustat piksut, eikä pinkit, joissa kuki "handle with care".

    Olen myös ollut joogatunnilla paita nurinpäin. Ja kampaajalla.

    Lasten suusta kuuluu meilläkin milloin mitäkin totuuksia kanssakulkijoista. Lähinnä kysyvät isoon ääneen "kuka se oli?", kun joku random mummo jututtaa ja ehtii just kääntää selkänsä. "Eeh, en tuntenut. Joku kiva täti." Ja sitten mietit, oliko tämä juuri niitä, jotka eivät siedä tädittelyä.

    Olisi näitä varmasti lisääkin, mutta annetaan muillekin mahdollisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset on kyllä parhaita nolojen tilanteiden aiheuttajia 😂

      Poista
  2. Nauroin niin tuolle uimahallijutulle. Onneksi useimmiten näille voi edes jälkikäteen nauraa makeasti, vaikka nolottaa tapahtumahetkellä.
    Itselle nousi mieleen omasta elämästä myös niitä hetkiä, kun on vaatteet väärinpäin liikuttu ihmisten ilmoilla. Niin ja oli mulla myös yhdet yllättävän läpinäkyvät urheilupöksyt 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pukeminen on toisinaan kyllä näköjään niin hankalaa 😂

      Poista
  3. Hahhaa😂 Tai se kun erehtyy kokeilemaan itselle jotain vaatetta kaupassa lapsen/lasten kans. Vaikka kuin sanot että ole joko täällä sovituskopissa tai ulkopuolella nii varmasti levauttaa sen verhon auki just ku ite hillut puoli alasti siellä kopissa😆

    VastaaPoista