Hommia!

Kevät ja alkukesä on tunnetustikin sellaista aikaa, että silloin paiskitaan paita märkänä hommia pihalla. On haravoinnit ja istutukset ja kitkemiset ja kyykkimiset.
Ja sitten istutaan loppukesä ja rillataan.
Niin sitä luulis.

Sitten sitä huomaakin, että jestas minkä näköinen on nurtsi siitä kohtaa missä on parina kesänä jököttänyt trampoliini (tai ihan ramppis vaan). Ja niin me haimme mieheni haki kottikärryt ja lapion ja alkoi tekemään kaivurihommia. Minä kattelin terassilta raavasta miestä lapion varressa. Ei hassumpi työnjako ollenkaan.

Siinä sitten muutaman tunnin huhkimme lapio heilui ja parin päivän päästä näytti tältä.

Trampoliinin kuolettama nurtsi kärrättiin naapurin puolelle (ei mitään ilkivaltaa kun naapurin ruoho on vielä kaupassa) ja enää ei tarvi murehtia sitä hitusen kuolleen näköistä kohtaa pihalla.

Vielä sen verran täytyy tässä selittää, että en toki oikeasti maannut laiskana sillä aikaa kun toinen painoi duunia. Ehei, minähän se olin muonitushommissa ja toimin järjestyksenvalvojana.
Siitähän mulle maksetaan.