Ehämmää malttanu täältä pois olla koko viikkoa. Älkää luulkokaan.
Pikainen tervehdys täältä ennenku tulitikut pettää. Meinaan niitä semmosia tikkuja, jotka pitää silmiä avonaisena. Semmosiakin on nimittäin.
Monestihan siinä käy niin, että meinaa tulla pikkasen kiirus.
Kun pitää ehtiä taikinat pestä kyynärpäistä ja nenänpielestä. Ja ojentaa kuontalo taas viikon rastoittumisen jälkeen ojennukseen. Ja tuulettaa koipallerot vaatekaapista ulos päällepantavaa etsiessä. Ja etsiä kertakaikkiaan hukassa olevaa kypärää. Ja hoputtaa toista, joka jää kymmenen metrin välein tutkimaan tiellä mönkivää ötökkää. Ja vihdoin marssien minuuttia vaille täyteen luokkahuoneeseen posket pinkkinä.
Niinhän siinä monesti käy.
Isoveli ei malta odottaa, että eskari alkaa.
Sitte kun kesä on menny niin alkaa sun eskari.
Jarrutus. Jalan raaputus. Taivaalle tähystely.
Äiti eikö ookki syksy ens tiistaina.
Eh, vielä vähän aikaa joutuu odottamaan.
Onneksi on paljon kivaa tiedossa!
Hei kuulkaapa. Mä en oo meidän rakkauspakkauksista ehtiny postaamaan vielä ollenkaan.
Ei, meille ei ole syntynyt kaksosia..
..mutta sen sijaan meille tuli kaksi pupupalleroa.
Ne sun täytyy kyllä nähdä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti