Salaattia

Lämpiminä päivinä ei tottavie tee mieli syödä mitään tuhtia sapuskaa. Pelkkä ajatuskin perunoista ja jauhelihakastikkeesta puistattaa ja oikeastaan turhauttaa edes tehdä ruokaa, kun muksut käy vain vähän lusikkaa pyöräyttämässä lautasella.

Siispä tein radikaalin ratkaisun ja muokkasin vähän ruokalistaa uuteen uskoon. Lisäsin erilaisia salaatteja ja poistin joitain lasten inhokkeja. Ei ne salaatitkaan mitään lasten lemppareita ole, mutta aina niihin onnistuu jotain sotkea sekaan mikä menee pientenkin suusta alas. Kanasalaatista kanat ja lohisalaatista lohet, mutta parempi sekin kun neljä lautasta jolla seisoo kasa pottua ja kastiketta joihin ei ole koskettukaan.

Ja tiedättekö, se tekeminen. Kun se tulee niin nopsaan.
Yksi pilkkoo kurkun, toinen tomaatit ja aikaa menee vartti (jos kukaan ei keksi saada raivareita, siinätapauksessa voi mennä neljä varttia).

Mutta ihan parasta on kylmissä ruuissa se, että vaikka juuri kun olet laittamassa ekaa haarukallista suuhun soi puhelin tai joku huutaa pyyyyyhkimääään!!, niin sapuska lautasella ei pääse jäähtymään.
Ihannetapauksessahan sitä sais syödä rauhassa ateriansa loppuun ilman keskeytyksiä, mutta olen jo luopunut toivosta tälläerää.
Ehkä sitten eläkkeellä.

Ps. Mulla on muuten sitten eläkkeellä tekemistä jos aion toteuttaa kaikki asiat mitä olen suosiolla sinne siirtänyt. Toivottavasti tässä selvitään hengissä sinne asti.