Millä sinä aloitat päiväsi?
Jos vaipanvaihtoa ei lasketa, minä aloitan kupillisella kahvia ja kahdella voikkarilla tai lautasellisella puuroa. Aina. Nykyään.
Ennen mä aloitin edellisen illan jämäkarkkipussilla tai suklaalevyllä. Tai lasillisella tuoremehua. Tai lukemalla Harry Potteria.
Ja jatkoin sitten päivää buranapaketilla tai poissaololla koulusta/töistä. Eli migreenillä.
Ennen mun lapset aloittivat aamun iloisella jokeltelulla molemmat jalat potkareiden toisessa jalkaosassa, pää ja jalat pinnojen välissä. Ja vaatimalla ruokaa heti paikalla. Ja näin ollen olivat oikeita pieniä päivänsäteitä. (Aika kyllä saattaa kullata muistot tässä kohtaa).
Nykyään ne aloittavat aamun räjäyttämällä lelut laatikoistaan samalla sekunnilla kun saavat silmänsä auki. Tai vetämällä vaatekaapin sisällön lattialle ja painumalla pihalle kalsari-shortsi-teemalla. Tai venyvät kuin purukumit sohvan nurkassa saamatta aikaiseksi yhtikäs mitään.
Ja se aamupala. Puolikas hapankorppu murusteltuna lattialle.
Tiedättekö mikä kysymys nousee esille kun olen saanut rutistettua luutun kuivaksi ja napsautan keittiöstä valot kiinni?
Äitiiiii, millon on välipala? Mä kuolen nälkäääääään! (Siitä vaan, antaa palaa!!!)
Onko liikkeellä yleistä syömättömyyttä vai kuskaanko koko jengin ravitsemusterapeutille, hä?
Kuulostaa tutulta! Siis tuo lasten syömättömyys. Näköjään sitä tosi vähälläkin pärjää, kun hengissä vielä ovat... Ja onhan meidät ravitsemusterapeutillekin kerran passitettu, mutta kun ei uppoa niin ei uppoa...
VastaaPoistaPitäis ottaa mallia sun aamupaloista. Työaamuina kyllä syön, mutta kotiaamuina ei muka aina ehdi...
Mä oon samaa mieltä, että tuskin söisivät vaikka kuin veis terapeutille :) mutta se vain on faktaa että aamupala on päivän tärkein ateria..kyllä iltapalalla menis pussillinen leipää kun ensin on päivän syömättä ;)
Poistakumma juttu ko se aamupala ei monelle maistu heti herättyään...sit ku saa eväät pois pöydästä,kuuluu tuo huuto:mull on nälkääääääää
VastaaPoista