torstai 3. huhtikuuta 2014

Niin väärässä jälleen..

 
 
 




Olen jäsenenä Lasten Parhaat Kirjat-kerhossa. Sen lisäksi kannan säkki kaupalla ja selkä vääränä kirjoja mm.kirppiksiltä. Rakastan kirjoja ja lukemista, ja se kyllä näkyy.

Tässä hiljattain ärisin (raivosin, papatin, karjahtelin) jälkikasvulleni siitä, kuinka he käsittelevät näitä kallisarvoisia aarteita.
Käsittely tapahtuu suunnilleen näin:

Kirjoja kannetaan Eiffel-tornin korkuinen huojuva pino lastenhuoneesta olkkariin.
Kirjatornista tipahtelee matkanvarrelle ainakin seitsemän teosta, jotka mäjähtelevät ja kopsahtelevat lattiaan mikä mitenkin. Nurkat ruttuun ja kannet irti.
Kirjat kasataan sohvan käsinojalle edelleen huojuvaan pinoon, ja taas kasasta tipahtaa muutama kirja lattialle.
Sitten luetaan. Vläp, vläp, viuh, vläp. Kirjan sivuja paiskotaan eteen- ja taaksepäin koko vaahtosammuttimen kokoisen ihmisen voimalla. Ja tottakai kaverin kanssa nujakoidaan juuri siitä samasta kirjasta, joten Räts! ja Skriik!-äänet ovat hyvinkin normaaleja.
Ja lopuksi ilman muuta kirjat nakellaan pitkin olkkaria frisbee golf-meiningillä!

Ajattelin fiksusti, että pelastan ainakin kaikki ihanimmat, paksuimmat, kalliimmat ja parhaimmat kirjat olohuoneen kirjahyllyyn.
Mitäpä luulette, miten kävi?
Voisin väittää, että kirjat saivat olla enempi rauhassa lastenhuoneessa.
Ne nimittäin suorastaan huutavat pikkukäsiä ottamaan ne käsiinsä soppelilta korkeudelta ja lukemaan..
..edellä mainittuun tahtiin tottakai!


5 kommenttia:

  1. Ihan kuin meidän lapset. Kirjat on...no ainakin luetun näköisiä. :) Mä oon jemmannu ne tärkeimmät vaatekaappiini. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä munki ois mielenterveyteni vuoksi piilotettava johonkin hyvään paikkaan nää tärkeimmät kirjat :D

      Poista
  2. Niin tuttua!

    Mua kyllästyttää lukea aina samoja kirjoja. Siksi me raahataan täysiä kassillisia kodin ja kirjaston välillä viikoittain. Se hetki on niin ihana, kun lapset istuu rivissä sohvalla hipi hiljaa uusia kirjoja "lukien". Toisinaan ollaan kyllä jo ajateltu asettaa itselle kirjastonkäyttökielto kun joka kerta on jotain selviteltävää. Cd-kotelo hajalla. Väärä kirja Miina ja Manu -setissä. Revenneitä sivuja. Onneksi kirjastontätit on yleensä ymmärtäväisiä :)

    Meri R.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjasto on kyllä meillekin mieluinen paikka. Ja lapset pääsevätkin aina vähän vuorotellen sinne mukaan.
      Tosin kirjoja ei olla nyt pariin kertaan lainattu lainkaan, juurikin sen vuoksi, koska tämä meidän 2-vee on niin raju lukija, että hävettää palautella revittyjä kirjoja :( ärsyttää oikein, mutta kai ne joskus oppivat käsittelemään niitä varovaisemmin! Cd-levyistä kyllä huomaa, että lapsiperheet niitä ahkerasti lainailee :)

      Poista
  3. siksipä mulla ei tuukaa enää käytyä kirjastossa eikä tilattua lapsille lasten-kirjoja...ku ei ne kestä ees normaali käsittelyä ;) kirpparilta sitten se mikä tarpeen on...

    VastaaPoista