Torstaina

Miten ihanan kiva tämä tauti.

Ihan ihme puolikuntoista väkeä täällä edelleen.
Yhdellä on taas kuume ja yskä ihan mahdottoman kova.
Toinen oli jo pari päivää "terveenä", kävi päivän koulussa (hei vain kaikki kenet on tartutettu!) ja taas tuli uusi kuumepäivä. Itselläni on myös yskä puskemassa päälle, välillä on niin kuumeinen olo (mutta silti vain parina iltana ollut vähän lämpöä) ja veto pois.
Perheen kolme miesväen vanhimmaista eivät ole oireilleet ollenkaan..ainkaan vielä.
Että silleesti ei tylsistymään pääse, kun ei tosiaan tiedä mikä on tilanne hetken päästä!
Jos tuota nyt ikinä muutenkaan tietää oikeasti.

Tässäpä sitä sitten istutaan ja ihmetellään, että ollaanko tässä sairaana vai ei, tohtiiko tästä nyt mihinkään ihmisten ilmoille vai ei, jne..
Ollakko vai eikö olla? Sitä on totisesti tässä jahkattu viime päivät.

Muuten ollaankin vain kitisty leikitty, kitisty syöty, kitisty nukuttu, ja sanoinko jo? Kitisty.
Kitinä tuntuu olevan olennainen osa tätä flunssaa. Oire ilmennyt myös niillä kenellä ei varsinaisesti ole itse tautia diagnosoitu. Kitinän jatko-oireena myös yleinen tyytymättömyys ja tylsistyminen.
Tarttuvia oireita nuo lisäoireet.

Nyt just tällä hetkellä on kuitenkin rauha maassa.
Pikkuveli lähti Iskän kanssa remppaamaan, Pikkuneiti on päikkäreillä ja Kolme Muuta tuhoavat aivosolujaan pelikoneilla.

Nyt olisikin oiva hetki keittää kuppi kahvia ja napata kyytipojaksi pari Fazerin sinivalkoista.
Se on nimittäin aina hyvä idea <3

(Kuvissa tänään pala huonetta, jonka on vallannut Frozen, mun uudet lettileggarit joilla nyt voin sulautua samistelevan tyttöjoukkoni jatkoksi, Pikkuneidin Pezz/Pets-leikki joka on jatkunut kitinän säestämänä jo monta päivää sekä ikuinenpäättymätön Projekti Pyykki.)