Joki-Korpelassa

Ai että mä rakastan tätä kotia <3

Kaksi yötä ollaan nyt nukuttu uudessa kodissa ja kyllä on uni maistunut, joen kohinasta, härräävistä kärpäsistä ja pimennysverhottomista ikkunoista huolimatta. Puhumattakaan laatikoista, pusseista ja irrallaan seilaavista tauluista ja hyllyistä. Nyt niitä on aikaa rauhassa laitella, kun muutto-urakka on päätöksessä.
Tänään kävin siivoamassa vielä vanhan kodin puhtaaksi uusia asukkaita varten, huomenna on avainten luovutus ja siinäpä se sitten olikin.
Vähän pientä palaa piti niellä siellä siivoillessa, mua ihan säälitti (voiko niin edes tuntea?) se talo siellä ihan tyhjänä ja silti vielä meidän tuoksu siellä tuntui. Se oli kuitenkin itse rakentama, kuusi kokonaista vuotta meidän koti.
Mutta nyt kun kaikki seinien sisäpuolella olevat ihmiset ja tavarat ovat siirtyneet tänne Joki-Korpelaan, tuntuu tämä jo ihan omalta.
Kyllä koti on siellä missä sydän on.

Voitte arvata että ihan älytöntä tallaamista on ollut koko mennyt viikko!
Aika paljon on toki saatu aikaan muutakin kuin niitä jalanjälkiä, mutta nyt on ihana huokaista ja kaikessa rauhassa toimittaa arjen askareita, ilman mitään aikataulutettua kalenteria.
Toki se on ihan yhtä täysi kuin ennenkin, mutta nämä talo/muutto/siivousjutut on nyt tehty, joten saa tosiaankin taas keskittyä tähän normaaliin arkeen.

Koitan laitella kuvia kun saadaan paikkoja kuntoon ja vielä Projekti Joki-Korpelan tiimoilta tulee postaus ennen-jälkeen-kuvin. Sitä odotankin mielenkiinnolla, on tämä muutos niin valtava.
Ollaan myös suunniteltu teettää kuvakirja näistä remontin hetkistä, niitä on kiva sitten vuosien päästä katsella ja myös näyttää vieraillekin.

Nyt tekisi mieli oikaista hetkeksi sohvalle, jalat kohti kattoa!
Senpä taidan tehdäkin.