Kuvia, kuvia..

Päivät sujahtelevat ohi ihan liian nopeaa, edelleen!!!
To do-lista on nääääääääin pitkä, eikä oikein osaa edes päättää mistä aloittaisi.
Laittaisinko tuon kehyksen tuohon, vai silittäisinkö äkkiä nuo verhot, tai ei sittenkään kun pitää ensin tyhjentää tiskikone ja laittaa pyykkiä pyörimään.
Arkisten askareiden seassa siis koitetaan saada tavarat löytämään oman paikkansa, meikäläinen täällä soutaa ja huopaa kippojen kanssa ja vaihtelen tavaroiden paikkaa minkä ehdin.
Kaikkeen uuteen täytyy silmän ensin tottua, joku toinen juttu sopii taas johonkin kohtaan just täydellisesti.

Hyvin on elo lähtenyt sujumaan täällä uudessa kodissa.
Lapset viihtyy ja leikkii niin kuin ennenkin, kavereitakin on ehtinyt kyläillä ja on tehty pyörälenkkejä ja vähän ihmetelty tätä maalaiselämää.
Tein juoksulenkinkin yhtenä iltana lähimaastoon ja sai siinä ihmetellä kun vastaan lyllersi niin siili kuin rusakkokin (paitsi tuo jälkimmäinen ei tod. lyllertänyt, voin kertoa).
Saattaapi täällä tieten vaikka joku isompikin otus tallustella vastaan, tiedä häntä.

Lapset alkaa osoitella semmoisia merkkejä (hirrrvee huuto ja kikatus ja käkätys käy) että taitaa olla iltapalan aika.
Huomenna aamulla pitäisikin kaivinkoneen aloittaa hommat pihalla, joten lisää kuraa tiedossa.
Jee, etten sanois!
Viimepäivien sateiden ansiosta meidän pihamaalle voisikin perustaa vaikka mutakylpylän.
Tervetuloa!
Ilmaisia pulahduksia jaossa, suosittelen ottamaan vauhdit etuportaalta kumpparit jalassa.
Siinä on kuulkaa rapa ylinnä. Argh.

Ps. Kuvia ei sitten ole kaunisteltu. On roinaa vähän vielä siellä ja täällä, lastenhuoneeseen kun yrität mennä ottamaan "sisustus"-kuvia, niin vastassa on kolme puolialastonta takkutukkaa jotka on hienosti levittäneet leikit pitkin yläkertaa. Nooh, näin meillä!