Siinä se poseeraa, kohta viisivuotias.
Itse valittu laukku kainalossa, lököhousut jalassa.
Haluaa olla hienona, laitattaa hiuksia, valita vaatteita.
Nauraa käkättää ehkä valloittavimmin ikinä ja laukoo niin ihanan totuuden mukaisia äitisunmahaonvähänruma-tyyppisiä kommentteja.
Kiihtyy nollasta sataan sekunnissa, leppyy vasta aikojen päästä.
Tappelee, puolustaa reviiriään, kirkuu ehkä kamalimmalla äänellä ikinä ja raivoaa jos joku ei menekään niin miten pitäisi.
Mua jostain syystä alkaa itkettää (no joo, tämä vollottaminen voi johtua kyllä hormoneistakin tai huonosti nukutusta yöstä) kun ajattelen omia lapsiani ja sitä, että joskus joudun heistä luopumaan. Tämä maailma on niin karu ja kylmä vaikkakin samalla ihana ja ihmeellinen, miten ihmeessä sitä osaa antaa sellaisia eväitä elämään että pärjäävät?
Toisaalta sitä elää päivän kerrallaan, kuitenkin tulevaisuutta suunnitellen, ja siinä ne pyörii jaloissa ja on niin hyvä näin.
Joka tapauksessa aika, se menee nopeaa.
Nyt pitää iloita siitä, että äiti on paras ja halataan päälle.
Kymmenen vuoden päästä samassa tilanteessa ovat tyhmin äiti ikinä ja suljettu ovi.
(Luulin muuten että ovien paiskomista harrastaa vain teinit, mutta meillä tehdään sitä nyt jo! No toisaalta, harjoitushan tekee mestarin. Ehkä ne siksi.)
Niin sun näkönen neiti!<3
VastaaPoistaKiitos :) <3
PoistaOn kyllä niin suloinen tyttö ja todella paljon samaa näköä sinun kanssasi. :)
VastaaPoistaPitää nyt nauttia näistä hetkistä kun syliin käperrytään satuja kuuntelemaan ja pienet kädet kietoutuu kaulan ympärille.♥ Aika kuluu kyllä niin nopeaan ja pienet kasvaa, toivotaan että osaamme molemmat antaa lapsillemme ne oikeat eväät elämään. :)
Ei sitä turhaan kehoteta elämään hetkessä :) ihaniahan nämä ovat <3 ja vanhempana sitä haluaisi lapselleen vain pelkkää hyvää!
PoistaSuloinen typykkä! Niin ne lapset kasvavat, meidän poika on vasta vuoden mutta silti häkellyn tasaisin väliajoin siitä miten iso ja taitava hän jo on :)
VastaaPoistaJoskus toivois että aika pysähtyis mutta samalla odottaa myös ajan kulumita malttamattomana :) on ihanaa seurata kuinka lapset kasvaa!
Poistaitke pois,niin minäkin teen...ensimmäinen nosti siipensä ja lähti lentoon...toivoa voi vain että ne siivet kantavat rakasta lasta :) pikku tytöt on liian vähän aikaa pieniä ja ku vielä meijän pienin tyttö on niin poikamainen :O prinsessa-mekot yms on muiden juttuja ;)
VastaaPoistaVoi, siinä vaiheessa varmasti tuntee haikeutta kun oma lapsi muuttaa pois kotoa <3
PoistaIhana! Minulla se 10v vanhempi ja vieläkin niin ihana! Ei ne murkut aina ole niin mahdottomia kuin annetaan ymmärtää. Muistan joskus kun omat olivat kaikki pieniä kuinka kuulin monesti:'pienenä lapset polkee syliä,isona sydäntä'. Kuuluuhan nuoruuteen tietty ehdottomuus ja epävarmuus,mutta on ne niin ihania, menossa 'leuka pystyssä kohti huomista'. Eletään siis hetkessä:lapset on vain lainaa ja jokainen elämänvaihe tarpeellinen.
VastaaPoistaEi ne varmastikaan kaikki niin myrskyisää teini-ikää elä..ainahan siihen vaikuttaa moni asia :) ja lapset ovat jokaisessa ikävaiheessa ihania ja hienoja tyyppejä!
Poista