sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Sydämeni valittu





Tämä nyt ei oo mitään kauhean uutta mun kohdalla, mutta kun mä olen rakastunut.
Cloettaan. Cloettan Centereihin.
Että joku älykkö on keksinyt tunkea markkinoille niin ihanan täydellisen suklaanapin jonka sisus on toffeeta ja joka on vienyt erään perheenäidin sydämen. Ihan täysin.

Mä päätin viimeksi tänään, että huomenna alkaa sokerilakko. Tai oikeastaan mietin, en vielä päättänyt, koska tuon ajattelutuokion jälkeen mun verkkokalvoille on tasaisin väliajoin heijastunut kuva suklaanapeista jotka todella tehokkaasti tyrkkivät pois sitä sokerilakko-ajatusta näkyvistä.
Yön aikana tämä taistelu saanee päätöksensä ja mielenkiinnolla odotan lopputulosta.

Kuvaan asettelin nätisti vain kolme nappia, mutta älkää luulkokaan että tuo määrä riittää pitämään meikäläisen tyytyväisenä. Ehei, pistelin poskeeni koko 78g pötkön. Aika vähän minusta, ihan hyvin voi syödä kerralla kaikki. Yhdestä, kahdesta tai kolmesta tulee vain paha mieli.
Välillä ahdistun ihan itkun partaalle tästä makean tuskasta, välillä taas en ahdistu ja haluan nauttia siitä hyvällä omalla tunnolla.

Sitähän se rakkaus on, myötä- ja vastamäkeä.
(Haluan jakaa rakkauteni, maista ja rakastu! Jos et ole jo sitä tehnyt. Ai niin,  ja ihan itse omilla rahoilla suklaan ostin, ja ihan oikeasti itse tykkäsin.)

16 kommenttia:

  1. oon maistanu ja tykkäsin minäki :)

    VastaaPoista
  2. Taannoin ostin irtokarkkeja ja usko tai älä, nämä oli koko pussista parhaimpia! ;)

    VastaaPoista
  3. Mä en ala että sä kirjottelet tänne kaikkia mun juttuja.. :D Ihan kummallista että monet sun kirjottamat jutut esim. tämä, kaljuuntuminen, ja tärkeät jutut. muistuttaa nii paljo mua. Jopa pomp de lux kutsut oli peräkkäisinä päivinä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meissä taitaa sitten olla paljon samanlaisia ajatuksia :) Ja kutsutkin vielä :D

      Poista
  4. Nää on niin hyviä!! Varsinkin just kahvikupin kera! :)

    VastaaPoista
  5. Entäs sitten se uutuus, laku vai oliko salmiakki - centerit. Testasin niitä ja hyviä oli mutta mulla vannoutuneena fanina käsi ojentuu karkkihyllyllä edelleen sen perinteisen toffeecenterin puoleen. Nami! :) t. Meri R. Ps.blogisi on ihana arjen piristys! Olen vakkarilukija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä?? Onko semmosiaki :D en oo vielä törmännyt! Pitääpäs ruveta tutkailemaan josko täällä rakkaan tuppukylän marketeissakin jo ois ;)
      Kiva että oot mukana! Piristystä tää on mullekin :)

      Poista
  6. Mua mietityttää mihin sä syöt niitä herkkuja...sussa kun ei mikää näy.geenit vai jumppailekko sä päivät ja juokset illat? :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakastan kyllä liikuntaa ja liikun niin usein kuin suinkin ehdin :) sen puitteissa kärsii sitten herkutellakin! Toki eihän niitä supertuloksia kroppaan taida saada jos (ja kun) makea maistuu, mutta oon kyllä ihan sujut itseni kanssa tällä hetkellä :)

      Poista
  7. Pittäähän sitä äidin saada vähän herkutellakki. Mää just kaupasta ostin marianne kismetin, ison snickersin ja ison twixin. Namskis. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin pitää :) mulla vaan aina vähän ryöstäytyy :O semmonen pari kertaa viikossa ois hyvä, ei pari kertaa päivässä niinku mulla :D jospa sitä taas sais ryhdistäydyttyä :)

      Poista
  8. Eikä... Iski himo just nyt! Kahvia ja suklaata <3 Tuska ku ei kaapin perälle oo jemmautunut (jostain kumman syystä....) yhtään palasta.. ;P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua! Mulla menossa kolmas sokeriton päivä ja arvaappa mitkä on tuntemukset? :D yhtään ei tee mieli...eeeei yhtäään ;)

      Poista