Tärkeitä juttuja

Pitkästä aikaa haaste-postaus.

 

Eli sain Terhiltä haasteen valokuvata ja kertoa kahdeksasta itselleni tärkeästä esineestä.

Tämä oli yllättävän vaikea, kun mukaan ei lasketa kotia, uskontoa eikä isänmaata. Ehheh.

Siis vaikka varsinainen tavaran orja olenkin, niin se ei vain ole niin tärkeää, että osaisin nimetä kahdeksaa esinettä, joten laitoin joihinkin kohtiin asioitakin (joita toki ei voi tehdä ilman esineitä!).

No jotta ei menisi liian monimutkaiseksi niin, aloitetaan..

 

 

 



1. Kalevala.
Näillä on ehkä eniten tunne arvoa. Kaikki saatu mieheltäni lahjaksi. Tykkään ihan mielettömän paljon ja kuten kuvastakin näkyy, kaulakoru on koko ajan käytössä.
Sormusta ja ranneketjua pidän paremmissa pirskeissä ja sormuksen nakkaankin aina kultaisten kihla- vihki- ja joululahjasormuksien tilalle kun on jotain kyläilyä, juhlaa tai muuta vastaavaa tiedossa.
Ja täytyypä muuten mainita vielä, että sormushan ei tosiaan kuulu tähän Lähde-sarjaan. Sormuksen nimi oli muistaakseni Anna, ja sitä ei käsittääkseni edes enää valmisteta. Mutta sopii siis kiven värin (vaalea turkoosi) vuoksi oikein hyvin tähän kimppaan.

2. Bad hair day.
Ilman suoristusrautaani en eläisi päivääkään ja autiolle saarelle ottaisin mukaani vain tämän kyseisen kapineen (tiedän ettei sillä siellä tekisi edes yhtään mitään, mutta silti..).
En kestä tätä mun pehkoa ja saan joka kerta itkupotkuraivarit kun katson aamulla peiliin!
Tiedättekö miltä näyttää luonnonkiharat hiukset aamulla kun illalla menee kosteilla hiuksilla nukkumaan? Tulkaa toki huomen aamuna ihastelemaan.

 

3. Sienna-tarjotin. (ja kahvinkeitinkin siinä sivussa)

Nyt en kyllä kehtaa enää sanoa että en koskaan voita arvonnassa mitään, koska olen jo ainakin neljä kertaa voittanut jotain blogiarvonnoissa tai facebookin arvonnoissa.

Näköjään aina kannattaa jättää se puumerkkinsä joka arvontaan tyrkylle.

Tämä tarjotin saa mieleni niin iloiseksi joka kerta kun sitä katson, ja tarjotinhan on siis Pentikin ja voitettu ihastuttavasta Rillan luotsaamasta Kotipalapeli-blogista.

(kahvista sen verran, että ennen en juonut mutta nykyään en kyllä saa otetta mistään ilman aamukahveja..näin hyvin ollaan jo koukussa!)

 

 

 



4. Urheilu.
Elämäni suola. Iltojeni ilo. Arjen pelastaja. Pään tyhjentäjä. Oma-aika. Irrottautuminen. Parasta ikinä.
(Ja koska näistä kamppeista olisi tullut jo kahdeksan eri kohtaa niin päätin yhdistää nämä yhdeksi kokonaisuudeksi.)

 

5. Hevoset.

Tämä kuva ei liene tarvitse edes selityksiä.

Mulla on niin kova hevoskuume. Meinaan että voisin antaa toisen takajalkani omasta hevosesta.

Se ei kuulkaa kerran viikossa otettu parin tunnin mittainen lääkitys vielä hirveästi ole tehonnut (toki vähän lievittänyt tilapäisesti).

No lääkitystä lisätään onneksi vielä muutamalla vaellus/maastoretkellä tässä lähiaikoina.

Odotan.

 

 

 



 

6. Elektroniikka.

Mieheni olisi varmaankin tuumannut tästä haasteesta että lyöt vain kaikki mahdolliset vempeleet riviin pöydälle ja otat kuvan ja thats it. Niin kattokaas, läppäri ja toinen läppäri, tabletti ja toinen tabletti, kännykkä ja toinen kännykkä ja kolm..

Siis oikeastihan tämä on vähän noloa kun periaatteessa joo kyllä, mulla on jonkin sortin laiteriippuvuus. Mun tarttee tietää että varmasti pääsen jollain nettiin joka tilanteessa. Olin ihan katastrofin uhri kun tiputin puhelimeni yhteen aika märkään paikkaan ja itken paniikissa jos modeemin ADSL valo lakkaa vilkkumasta. Ärsyttää. Kai tälle pitäis alkaa tekeen jotain.

Jotain somettomia päiviäkö?

 

 

 



 

7. Kirjat.

Mun tosi rakkaat aarteet.

Haalin niitä lisää kirppiksiltä, lainaan niitä kirjastosta, tilaan niitä kirjakerhoista.

Saatan lukea saman kirjan neljä kertaa (potterit, nälkäpelit (ei vihkiraamattu)) ja ikinä ei tuu kyllästymistä.

Välillä on taukoja (kiihkeät valvomis-sessiot pikkuvauvan kanssa rajoittavat tehokkaasti silmien auki pysymistä iltaisin..ja päivisin varsinkin.) mutta oikeastaan ihan aina mulla on joku kirja kesken. Usein kolmekin samaan aikaan.

 

 

 



 

8. Muumi-mukit

Ehkä naurettavin näistä tärkeistä esineistä.

Mutta en ihan totta keksinyt enää mitään muuta järkevää.

Ja olenhan mä ihan pahuksen ylpeä tästä kokoelmastani ja siitä että ylipäätän olen kerännyt yhtään mitään sitten kolmannen luokan servetti-innostuksen jälkeen. (Muistatko sisko, miten mahtavat kokoelmat meillä olikin?)

En ole koskaan ollut mikään tiettyjen juttujen keräilijä vaan ennemminkin olen keskittynyt haalimaan kaikennäköistä tavaraa mielin määrin (tästä puheen ollen, pitäisikö varata kirppispöytä? näkisittepä mun vaatekaapin!).

Meillä ei juurikaan muita mukeja edes käytetä (laseja toki), mutta nää on niin kivoja.

Mieheni mielestä niissä ei kai ole muuta kivaa kuin summa jonka saisi kun myisi.

Pyh, sanon minä. Nää on mun.

 

No niin..

Siinäpä teille tuli lukemista tavallista pitemmät pätkät jutun tynkää.

Alkaas kuulkaa kello olemaan niin paljon, että silmät harittaa toinen itään ja toinen länteen ja ajatus tais jäätyä johonkin Lounais-Suomeen tai jotain.

 

Kiitos.Krooh.Öitä.

Niin joo, pitiköhän tätä haastaa etiäpäin.

Miten ois?

 

Mustavalkeaa

Syvältä ja

Sisustustikkaat

Olkaapa hyvät!