Voihan tutti!
Tämä tutti-asia herättää hyvin usein valtavia tunteita ja mielipiteitä meissä äiti-ihmisissä. Siispä en sen kummemmin ota kantaa enkä anna mielipidettä mikä on oikein ja mikä väärin tässä asiassa.
Minusta tämä (niin kuin kaikki muutkin) asia on jokaisen perheen oma asia, jokainen tehkööt miten parhaaksi näkee. No joo, ehkä saatan millin nostaa toista kulmakarvaani kyseenalaistavasti hiljaa yksin pimeässä huoneessa jos näen viisveen tutti suussa, mutta enivei.
Meidän pikkuskidi 1v3kk syö vielä tuttia nukkumis-tilanteessa.
Tai söi.
Sitten tapahtui tämä systeemi, äiti sairaalassa, leikkauksen jälkeen lähes toimintakyvyttömänä monta viikkoa ja perheen pää pyörittämässä koko huushollia päivästä toiseen käytännössä yksin.
Monilapsisessa perheessä on super tärkeää että siihen arjen sirkukseen osallistuu molemmat vanhemmat. Kerran yhdessä on saatu, yhdessä myös hoidetaan. Meillä tämä on toiminut ehdottoman loistavasti aina ja niinpä meidän mukelot ovat aina saaneet kahdet käsiparit jotka ovat hoitaneet.
Tiedän ettei tämä ole itsestään selvyys.
Nyt kun mentiin ainakin se kolme viikkoa lähes yksillä käsipareilla, varsinkin tämä nuorimmainen alkoi käyttää äänijänteitään varsin taitavasti, usein ja lujaa.
Tuttia siis tarvittiin päiväsaikaankin lähinnä vaimentimena ja rauhoittajana. Eikä siinä kummempaa, mutta näyttäis jääneen imu päälle. Neiti käppäilee itse tiskikaapin luo (missä ei ikinä roiku yhtään tuttia koska ne ovat todellakin aina niin hukassa) lyö maate lattialle ja taitavasti näyttelee vuosisadan itkupotkuraivareita. Vaihtoehtoisesti hän osaa muuten just oikealla hetkellä vaatia itselleen kiljumalla ja huutamalla kaikki tavarat, lelut ja kirjat mitä näkee toisten käsissä. Tutin toivossa.
Kysynpä vaan kuka hoitaa tutista vieroittamisen? Voi olla että meilläkin syö neljän vuoden päästä eräs neiti tuttia. Hohhoijaa.
Vinkkejä on kuultu. Katkaise, piilota, vie oravalle.. Mutta voisko joku vinkkari tulla meille kuuntelemaan sitä kiljuntaa kun tuttia ei ole, viikon ajaksi 24/7? Teretulemast.
Meillä on kaikki lopettaneet tutin syönnin viimeistään 1,5v ja samalla on jääneet päiväunetkin pois.
Mitä pienempänä sen saa vieroitettua niin sitä vähemmänhän nuo mokomat tajuaa sen päälle.
Nyt alkaa meidän huushollissa tutti olemaan jo vähän riesa, ehkä olisi aika tehdä asialle jotain.
Aika kultaa muistot, sanotaan.
Pitää paikkansa, en kyllä muista että olis toisten kohdalla ollut "muka" näin vaikeaa.
tsemppiä vierotukseen <3 meillä ei kukaan oo tutista luopunu ennen 2v päivää ;) jokaisen kohalla se vaan on sit jääny,tavalla tai toisella...vaikeempaa oli saada 1 lapsista luopumaan peukun imemisestä :D
VastaaPoistaVarmasti helpompi luopua tutista kuin peukusta :D tutin saa piiloon tai roskiin, peukkua ei :) meillä ei oo peukkua syönyt kukaan..
PoistaTsempit täältä myös! Itse ehkä aloittaisin päivisin kääntämään huomion muualle,kun tutti-ikävä iskee, "mennäänkö,katsotaanko, tehdäänkö "... ja päiväunille ja yölle vielä jättäisin. Sitten pois päikkäreiltä ja lopulta yöksi. Hitaasti siis.:) Tätä menetelmää testaan ens kuussa itsekin,kun imetystä lopettelen. .nyyh..
VastaaPoistaItse huomasin että imetyksen loputtua tuttia on syöty enemmän! Toisaalta se on vauva-aikana niin mainio juttu ja kyllähän se rauhoittaa ja tuo tietynlaista turvaa, nyt vain päivä kerrallaan yritetään vähentää.. Tsemppiä sinne myös vieroituksiin, on tää rankkaa <3 :)
PoistaMeillä tutti on lähteny ennen puolen toista vuoden ikää. Helppoa silloin kun ei osaa sanoa "tutti". :D Siinä vaiheessa alkanut olemaan enemmän riesa kuin apu. Hokkuspokkuskatoamistempulla tutti on vain yhtäkkiä ollut poissa ja parin illan jälkeen täysin unohtuneenakin. Päiväunia meillä nukutaan vielä 4-vuotiaanakin täyttä päätä, onnistuu siis ilman tuttiakin mainiosti. :D T.Miehesi serkku
VastaaPoistaSe on muuten totta, nyt kun neiti on oppinut sitä "tutua" vaatimaan puhumalla niin äitikin tajuaa mitä se itkee ;) Tuo päiväuni asia on kyllä jännä, toisilla nukutaan tosiaan neljävuotiaanakin vielä ne päikkärit, meillä on kaikilla jäänyt siinä vaiheessa kun ei olekaan sitä tuttia enää rauhoittamassa niin ei malteta nukkua.. Lapset ovat niin erilaisia :)
PoistaNythän on niin, että mulla on joku sielunyhteys sinuun, vaikken ihan yhtään tunne :) Mutta kun näin tuon otsikon, ajattelin, että jaahas, taitaa tutista kirjoittaa. Sehän selvisikin sitten saman tien!
VastaaPoistaMeijän vauva (1 v 8 kk) on tähän asti nauttinut tuttia vain uniaikoina ja silloinkin vain nukahtamisen hetkenä. Nukkuminen sujuu kyllä ilman tuttia. Mutta viime aikoina hänestä on kuoriutunut vauva; hän haluaa aaaa (ja tämä monipuolinen sana tarkoittaa sekä tuttia että harsokasaa - yksi harso ei riitä, vaan niitä pitää olla 3-5 kappaletta kaulalla ja poskea vieressä nyhjottämässä). Kun hän aaa-attelee ympäriinsä, muu talonväki on heti: "Nyt äkkiä tutti ja harsot tänne, etsikää!" ja sitten vauvaa palvellaan. Se on niin ihana, kun se ynisee niiden kanssa!
Mutta vierottamisen hetket lähenee. Isommat veljet ovat luopuneet tutista noin kahden ikävuoden kieppeillä ilman sen suurempaa dramatiikkaa. Tyttö tosin söi yli kaksivuotiaaksi ja kaipasi sen jälkeen tuttia yli vuoden ja kerran heikkona hetkenä ostin hänelle tutin 3,5-vuotiaana, koska ajattelin, ettei lapsuus siitä pilalle mene. Eikä mennyt. Nyt on yli viisivuotias eikä enää halua tuttia ;)
Reikiä ei talouden lapsilla ole tähän mennessä ollut kuin yhteensä yksi kappale esikoisella reilut viisi vuotta sitten. Joten terveisiä kaikille hammashoitajille, että tutti ei automaattisesti tarkoita reikiä hampaissa ;) Tuosta olen niin samaa mieltä, että jokainen perhe tekee tämän asian suhteen omat päätöksensä!
Tuo harso-asiakin on kyllä niin mainio :D toiset meilläkin oikein juoksuttaa sitä tuttia ja harsoa kun toinen inahtaa!
PoistaMeilläkään ei ole kellään ollut yhtään ainoata reikää vaikka kaikki ovat enempi ja vähempi tuttia syöneet, taitaa siihen vaikuttaa niin moni muukin asia! Onneksi ollaan vielä säästytty paikkaamisilta.
Helpollahan sitä pääsisi jos toinen vain hylkäisi sen tutin eikä huolisi enää, mutta ennemmin taitaa lehmät lennellä tässä tapauksessa :D
Ehkäpä meillä jonkinsorttinen sielunyhteys on, monta kertaa olen nyökytellen lukenut sun juttuja, että kyllä, samaa mieltä ollaan :)
Vaikuttasko se tutti sit enemmän purentaan ja siihen, miten se suu muovautuu (hah näitä mun ammattitermejä :)).. ehkä se voi olla ihan perusteltua jättää pois tai ainakin hyvin paljo vähemmälle jo vuoden-kahden iässä?! Meillä sama onkhelma..neiti 1,5v ja niin tuttiriippis, kun vaan ikinä voi :D Lähtee varmaan järki siinä vaiheessa kaikilta, kun siitä yritetään eroon. Ja sama homma meillä, päikkärit jääny viimeistään 2-veenä. Mut kompensoivat pitemmillä yöunilla. Tsemppiä meille pienten tahtonaoisten kans <3
VastaaPoistaPurenta se vissiin onkin mihin se eniten vaikuttaa.. hampaat sojottaa sit kuka minnekin :D meillä molemmat isot pojat on oikomisjonossa juts ton purennan takia, vaikka tutti on jääny pois heti silloin vuoden iän jälkeen! Mutta nää on niin näitä ;)
PoistaMeillä myös on yöunien laatu huomattavasti parantunut kun päikkärit jääny pois. Kellon ympäri nukutaan ja hyvin on jaksettu. Toki vielä tämmöinen alle kaksvee on aika sippi jo illasta kun päiväunille ei suostu, saas nähdä kuinka tää pikkupimu vielä päiväuniaan jatkaa :)