Ihan sikahyvää! (Juhannusta!)

Tässäpä ohje sinulle, joka et ole vielä ehtinyt tai jaksanut tai viitsinyt (kuten minä!) leipoa mitään juhannusherkkuja.
(Mä kyllä ajattelin jotain, mutta sittenkin päädyin siihen että en tee britaa, en banoffeeta, en mansikkakakkua.. koska itse puputan niitä kuitenkin autuaana koko jussin.
Ja jussi kun päättyy en takuulla mahdu noihin mun uusiin farkkuihin enää, niihin piti nytkin jo sellainen yhden naisen sätkyttelyshow vetää että sain ne jalkaan ja napinkin vielä kiinni.
En tiedä, joku ois voinu todeta että oisko kantsinu ostaa kokoa isommat? Joku tais sanoakin.
No hankittu mitkä hankittu. Ne on nyt vain mahduttava.)

Mutta asiaan, siis tähän raparperipiirakkaan.
Ohjetta en millään jaksa tähän kirjoittaa, mutta sen sijaan ystävällisesti linkitän tähän Raidoilla-blogin josta ohjeen nappasin.

Meidän tontilla ei raparperia kasva, mutta äitini auliisti luovutti omistaan muutaman varren (kiitos vain!), ja siitä syystä ei ole paljoa tästä kyseisestä ainesosasta tullut mitään laitettua.
(Mikä raparperi muuten on? Hedelmä, vihannes, kasvis, juurikas, horsma..eiku horsma onkin se toinen..ehhee..)
No arvata saattaa että nämä tuntemattomat pötkylät herättivät jälkikasvussani liudan kysymyksiä ja väärin lausuttuja nimiä. Rapareri, paparperi, rapaperi..

Onpahan nyt sekin ihme nähty, että pikkukansaa joutui jopa hiukan suostutella maistamaan tätä piirakkaa! (Koska normaalisti pellillinen ei tunnu missään.) Ilmeet vaihtelivat irvistyksistä ja puistatuksista yökkäysääniin (joka kylläkin oli niin epäaito että lähinnä nauratti) ja hetken päästä pöytä oli täynnä erimuotoisia kökkäreitä joiden sisältä paljastui raparperinpala. Ei siis oikein uponnut, luulisin.

Itsehän rakastan tätä kyseistä piirakkaa ja nautin sitä vielä iltapalallakin ison palan.
Pikkuveli kolmevee sitten pyrähti sängystään vielä keittiöön jotain säätämään ja hyi-ällötys-tuo-syö-tuota-ilmeellä viereeni tuijottamaan. Pyysin poikaa takaisin sänkyyn ja äkkiä.
Sain vastaukseksi, sillä eholla ettet ikinä enää tee sitä parape..raparep..paparperipiirakkaa!

Olin ihan että reps.
Se lateli mulle ehtoja!!
Että niin hyvää piirakkaa, kannattaa tehä.

Ps. Edelleen leipomisessa ärsyttävintä on siivo! Itse luistin kyllä salille kesken kaiken ja jätin toisen piirakan paistamisen mieheni vastuulle ja tiskit siivottiin vasta seuraavana aamuna, mutta silti.
Inhoan.

Pss. Hyvää juhannusta <3