Semmoinen tapaus..

Mikä se oikein on se juttu?

Se pistää voimaan ihan armottoman huonosti keskimäärin 50 vuorokautta (tapauskohtaisesti enempi tai vähempi).
Se pistää väsyttämään niin, että unta riittäisi kellon ympäri (ja vaikka toisenkin).
Sen oireita ovat himot mitä kummallisiin asioihin (pakastettuihin puolukoihin, pepsiin, salmiakkiin ja jollakulla toisella vaikka hammastahnaan!)
Se pistää mielen ihan päälaelleen, kiukuttelemaan, äksyilemään ja itkeä vollottamaan ihan odottamattomissa tilanteissa.
Se pistää keskivartalon pullistelemaan siihen malliin, että muumina olo tulee todella tutuksi.
Siitä puhuttaessa peräpukamat, ummetus ja maksaläiskät on kuulkaa ihan normipäivää.
Se loppuu kyllä aikanaan, ja ennen päätöstä (tai mun tapauksessa sen jälkeen) on mitä suurin ponnistelu edessä, jossa tajuton kipu,veri, hiki ja kyyneleet on mukavassa sekamelskassa sen käsinkosketeltavan onnentunteen kanssa.

(Rv 22+0)


Täten saamme seuraamme uuden tyypin, joka toistaiseksi matkaa vielä näkymättömissä, mutta tulee vilahtelemaan postauksissa varmasti jossakin muodossa aina välillä.

Häntä odotetaan niin kovasti!