Hikinen viikko

Joku aika sitten teiltä lukijoilta tuli toivetta, että kirjoittaisin mun viikon liikuntasuorituksista. No minähän heti innokkaana tartuin haasteeseen ja yritin parhaani mukaan nappailla kuviakin mukaan.

Tämä itsensä kuvaaminen on jotenkin niin outoa tällaisesta nuoruutensa kakstuhatta-luvun vaihteessa eläneestä muumiosta, että ei oikein lähde nuo selfiet, mutta näillä mennään!

 

Maanantai

 

Päivä oli täynnä taksikuskin hommia, joten valoisa aika meni ihan suhatessa kirkkoa ympäri. Vie sinne ja hae sieltä ja vie tuonne ja hae sieltäkin vielä ja sitten hae vielä täältäkin joku.

Ilta oli ehtinyt jo hämärtyä kun pyrähdin juoksulenkille, ja voin kertoa että taas on totutteleminen siihen että a) et näy yhtään mihinkään ilman heijastinliiviä ja b) sun perässä juoksee puolet lenkistä kakskyt viis susihukkaa paistin kiilto silmissä (tai siis se tunne, tiedättehän?)

 

Tiistai

 

Miehelläni oli vapaa ilta koulusta (tai jotkut siellä tekivät koeuusintoja muttei tää mun tyyppi) joten hän pääsi sitten pitkästä aikaa sählyyn. No enpähän sitten jaksanut jälkikasvua raahata lenkkipolulle kun ei oikein itseänikään innostanut, niin päätin tehdä yhden todella tehokkaan puolen tunnin jumpan.

Meno on siis sitä luokkaa, että puoli tuntia koikkelehditaan pitkin kämpää ja henki meinaa lähteä.

On sammakkohyppyjä, saksihyppyjä, istumaan nousuja ja perään kyykkyhyppy, sama vatsaltaan, hyppynaru-hyppyjä, penkille nousuja jne.

Joskus Fit-lehdestä tuon bongasin ja on kyllä to-del-la tehokas jumppa!

Idea on siis että vedetään täysillä, muutaman minuutin taukoja vain välissä.

Hapottaako? No hapottaa.

 



Keskiviikko

 

Illalla mulla oli ratsastustunti, joten muuta urheilua ei tarvi edes tälle päivälle miettiä.

Vaikka mun kiinnostus lajia kohtaan ei ole pelkkää kalorien kulutusta, niin koittakaapa pomputtaa pollen selässä tunti, niin ei tosiaan tarvi ihmetellä jos polla punoittaa!

Mutta ennen kaikkea se rakkaus noihin eläimiin <3 pus.

 



Torstai

 

Jee! Syksyn ensimmäinen spinning.

Tuo ihana, ihana tuskan hikeä valuttava laji, jossa todellakin hiki kirjaimellisesti ryöppyää.

En väitä etteikö ois Pera ollut hiukka hellänä seuraavana päivänä, mutta siihen menee aina muutama kerta että ahteri tottuu siihen penkkiin, joka on niin pieni että hiukan leveämpään tarakkaan saattaa vaikka upota kokonaan. Todellakin!

Hikisen tunnin jälkeen ajelin kotiin suihkuun ja lähdettiin sitten miekkoseni kanssa ajelemaan kohti Kainuuta. Toinen jee!

(tästä en muuten muistanut/ehtinyt ottaa kuvia, lähdin niin lujaa)

 

Perjantai

 

Jotkut ne lähtee lomalle eikä tee siellä mitään, eikä siinä mitään jos tykkää, mutta me pakattiin mukaan lenkkarit ja trikoot ja kaikki, koska kerrankin oli mahdollisuus harrastaa tuosta vain.

Aikamme aamupäivän öllisteltyämme asunnossa, lähdettiin sitten yksissä tuumin salille.

Ja otettiin selhvie, tottavie.

Siinä niin, oikeen..

 



Lauantai

 

Tätä päivää oli kuulkaa odotettu ja pitkään.

Tai ei itseasiassa edes kovin pitkään, koska loma varattiin aika ex-tempore mutta kuitenkin.

Mieheni yllätti minut iloisesti ja ilmoitti eräänä päivänä että kuulepas vaimoke, lomalla lähdetään sit issikkavaellukselle.

No hei, sehän vain passas.

Aivan huikeita maisemia, ihania pörröisiä hevosia, ja miljoonittain hirvikärpäsiä. Eiku hetkinen, tuo viimeinen ei siis passannut todellakaan yhtään, mutta hengissä selvittiin.

Kaksituntinen rämmittiin umpimetsässä, töltättiin metsäpolkuja ja laukattiin ihania hiekkateitä.

Tunsin eläväni.

 

Vielä illalla tehtiin ennen saunaa pieni juoksupyrähdys Katinkullan kivoissa maastoissa. Melkein eksyttiin, tai ei siis periaatteessa vaan hetken ehkä ei tiedetty just missä ollaan.

En mä tiedä onko se sama asia, mutta se oli vain pelkästään siistiä.

 



Sunnuntai

 

En liikkunut metriäkään ylimääräistä. Kävelin vain autolle ja autosta kotipihalla sisälle.

Ja loppuillan ihmettelin mun kullanmuruja joita oli ollut niin kova ikävä <3

 

Kaiken kaikkiaan aika reipas viikko. Mutta yleensä se melkein menee noin, että yhtenä tai kahtena päivänä en ehdi tai jaksa tai viitsi tehdä mitään, mutta kyllä tunnustan olevani sitä sorttia joka saa super paljon energiaa lisää liikunnasta. Eli periaatteessa tulen kahden liikkumattoman päivän jälkeen vähintäänkin pöpiksi.

 

Liikunnan iloa teillekin!