torstai 24. syyskuuta 2015

Leikkikaveri






Meidän pikkuneiti on välillä vähän ressukka, kun toiset eivät vielä kelpuuta häntä ihan joka leikkiin.
Pikkulego-leikit ja lautapelit ovat ainakin semmoisia, mistä tuommoiset vaahtosammuttimen kokoiset tyypit skipataan automaattisesti syrjään. Eli läväytetään huoneen ovi pikkuisen nenän edestä tylysti kiinni.

Voi sitä toisen surkeaa itkua (tai raivohuutoa) kun hän huomaa olevansa lempattu.
Sitten hän unohtaa murheensa aika pian, nappaa äitiä kädestä kiinni ja vie toiseen huoneeseen leikkimään.
En ole oikein hyvä leikkimään, mutta meidän muksuille riittää se, että äiti lojuu leikkihuoneen lattialla ja esittää kuollutta hyljettä. Se on muuten mun lempileikki, esittää jotain kuollutta, koska siinä voi vaikka ottaa pienet päivänokoset. Ei kannata kuitenkaan vetäistä mitään monen tunnin tirsoja, koska herätessäsi ei todennäköisesti leikkijöitä näy enää samalla paikkakunnalla!

Pikkuneidin kanssa riitti leikiksi tällä kertaa vain se, että lykäsin pikkuautoa parkkitalon ramppia alas, neiti haki auton taas käteeni josta minä sen taas pukkasin alas. Välillä avasin suutani ja sanoin huiiiii!!

Just niin sopivaa puuhaa sen hetken vireystilaan.

12 kommenttia:

  1. Sitä minä vaan, että monena päivänä oon aikonu tänne kommentoida, että tykkään lukea sun juttuja ja seuraan myös sun instaa... Mutta oon ihan toivottoman laiska jättämään kommenttia. Täällä ollaan kuitenkin huudeilla! :D

    VastaaPoista
  2. Voi hitsi, että repesin tuolle kuollut hylje leikille! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun odotin viimeisilläni meidän pikkuneitiä, jouduin olemaan kuukauden verran pakkolevossa.
      No siitähän lapset inspiroituivat ja olin heidän leikeissään milloin mikäkin savannin sarvikuono :D ei sillä että tunsin kyllä oloni just sellaiseksi :D

      Poista
  3. Hih, juu ei parane leikkiä liian tosissaan sitä kuollutta hyljettä. :D
    Meillä Ainoa ei huolita vielä tiettyihin leikkeihin ja huutohan on silloin ihan hirveä. Sitten kun minä leikin jotain tytön kanssa niin siihen on tunkemassa heti kolme isompaa mukaan. Mutta eipäs olla päästetty. :D Yllättävästi sitten heti luvataan ottaa myös Aino leikkiin jos nyt pääsee mukaan siihen meidän leikkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo meillä on kyllä sama, hetken päästä muut on tulossa kyllä leikkimään sit parkkitalolla myös :D

      Poista
  4. Musta tuntuu että meidän lapset syrjivät toisiaan ihan ikään katsomatta, aina vähän fiiliksen ja leikin mukaan, ARGH. Neljäs on onneksi niin omatoiminen, että vaikka joku läväyttäisi oven nenän edestä kiinni niin hän keksii jotakin muuta tekemistä. Yleensä se on pöydille kiipeämistä ym. tosi "kivaa". :D Mäkin oon aika surkee leikkimään, yleensä vaan istun lastenhuoneen lattialla ja seurailen touhuja. Joskus saatan intoutua leikkimään jollain duplo-ukkelilla. :D:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin lapset kyllä ennemminkin katsovat vähän hitaasti jos äiti tulee leikkiin :D Että Lol äiti :D
      Toki sitten kelpuuttavat just tuollaiseen hohdokkaaseen rooliin kuin virtahepo tai hylje ;)

      Ei meilläkään kyllä aina isommat leiki keskenään, välillä taas joku kotileikki syntyy koko porukan kesken. Vähän fiiliksen mukaan :)

      Poista
  5. Tuo toiseksi ylin kuva on kyllä niin sellainen, että enkö mä sitten voikaa tulla mukaan. Liikuttava lapsi!

    Iloitsin tuosta kuollut hylje -teemasta. Kuulun samaan sarjaan. Olen maailman huonoin leikkijä ja pirteiden leikkimisäänten tekijä. Yleensä olen mummo, joka esim. laittaa pyykkiä ja välillä huikkaa jotakin leikkijöille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin usein voin olla kotileikin äiti joka tekee hommia :)

      Tuo ilme on kyllä vähän raukka..mua ei kukkaan huoli <3

      Poista
  6. tytöllä onki maailman paras leikki-kaveri ;)

    VastaaPoista