tiistai 26. marraskuuta 2019

Joulukalenteri



Muistatteko meidän viime vuoden joulukalenterin?
Sen, missä pupu ja siili ja kettu ja karhu odottivat joulua sulassa sovussa. Jokaisena joulukuun päivänä metsään ilmestyi jotain uutta.

Minä muistan.
Ja lapset ne vasta muistavatkin, hyvässä ja pahassa, ja se oli tietysti yksi tavoite tuota kalenteria suunnitellessani. Tai siis ideaa varastaessani.

Olen ihan kaikkein viimeisimpänä siinä jonossa, jossa esitellään DIY-taitoja.
Inhoan, tai siis en vain tykkää, askarrella tai maalata tai piirtää tai ommella tai värkätä jotain muuta.
Taiteilijasieluni inspiroituu lähinnä tästä kirjoittamis- ja lukemispuolesta.
Inhosin jo ala-asteella käsitöitä. Ehkä sisäinen perfektionistini sai kolauksen, kun kutomistyönä tehty patalappu näytti ihan barbin mekolta.
Oltiin vissiin lähetty vähä löyhällä käsialalla liikkeelle, mutta teoksen edetessä lanka oli kiristynyt samaa tahtia tekijän pinnan kanssa.
Muistaakseni en saanut kauheasti kehuja.

Tänä vuonna en aio kuitenkaan tehdä kalenteria itse. Ostin ihan itse Prismasta 5x Mars-kalenteria, ja siinä on mun tän vuoden diy.
Paras siis pysyä poissa Pinterestistä, joutuu vielä muuttamaan mieltä.

Tää kalenteri-asia alkaa mun mielestä paukkua kaikista henkseleistä irti.
Missä ne kaikki ihanat kimaltavat paperikalenterit tai ne hikiset suklaakalenterit, joita saatiin lapsena? (Joiden ansiosta tullut ilo loppui lyhyeen, kun pikkuveli söi oman ja vähintäänkin puolet muidenkin luukuista tyhjiksi.
Traumaattinen lapsuus mulla.)

Nyt kun kävelet kaupan ovesta sisään, niin siitä ihan käsivarren mitan päästä silmille hyökkää LOL-kalenteri, Fortnite-kalenteri, Lego-kalenteri, PetShop-kalenteri, Haribo-kalenteri, Kinder-kalenteri Mars-kalenteri, Oreo-kalenteri ja se hikinen FrozenMinio sRyhmähauHellokitty-suklaakalenteri.
On meikkikalenteri, hajuvesikalenteri, tuoksukynttiläkalenteri ja viinakalenteri. (Älä lapsille osta tuota viimeistä)

Sitten siinä seisoo äiti ja isä hyllyn edessä ja miettii, että otetaanko 5x neljänkympin kalenteri ja syödään loppuvuosi kynsiä, vai otetaanko 5x euron kalenteri ja saadaan kinkun päälle vielä sinappiakin.

Ihan järjetöntä. Siis i-h-a-n järjetöntä.
En maksaisi ikinä noin paljoa kaupan joulukalenterista. En vaikka mulla olisi vain se yksi kenelle pitää ostaa.
Hui kauhea tämmöinen pula-ajan lapsi tarvii välittömästi astmapiipun, kun alkaa henkeä ahdistaa pelkkä ajatuskin.
Mutta joo, mulle on tosiaankin ok jos joku sellaisen lapselleen haluaa ostaa, jokainen meistä tekee niitä omia valintoja, mutta kyllä hiki tulee ku vaan ajatteleekin.

Tässä tullaankin siihen, että itse hiellä, verellä ja kyynelillä tehty kalenteri on paljon ihanampi kuin 24 luukkua joiden takaa paljastuu isopäinen Jokin.
Ei se itse tehty yhtään halvemmaksi tule, päinvastoin, mutta jotenkin niin vanhanaikaisena ajattelen, että joulun tunnelma tulee metsäneläinten joulunodotuksesta, kuin lol-palloista. Saatan olla väärässä ja mun lapset saattaa traumatisoitua, mutta toisaalta piparitaikinatrauma heillä jo on, että ehkä se kalenteritrauma menee samoilla terapioilla.

Tosiaan tänä jouluna oikein irrottelin ja ostin vähän parempaa seppälää joulukalentereiksi.
Tästä se keuliminen kato lähtee.
Ens jouluna Haribo ja 2021 Lego ja 2022 neljänkympin kalenteri kaikille ja huutonauraen muistelen metsän joulua.

Hirvee jonne olin silloin kakstuhatyheksäntoist.



2 kommenttia: