En ole koskaan..

En ole koskaan:

Syönyt sushia.
Siis tää on mun kauhein kauhistus ikinä.
En pysty syömään mitään graavi-kylmäsavu hässäköitä, hajukin jo karmaisee.
Tiedän olevani nössö, mutta en pysty edes kuvitella maistavani yhtään ainoaa sushihommelia.

Seurustellut kenenkään muun kuin mieheni kanssa.
Nuoruudessani on kyllä ollut kaiken maailman virityksiä ja tykkäämisiä ja "tosi hyviä kaverisuhteita", mutta en ole virallisesti seurustellut kenenkään muun pojan/miehen kanssa.

Juonut alkoholia.
Vakaumuksellisista syistä toki, mutta tuskin harrastaisin sitä muutenkaan.
Omistan niin heikon pään, että luulisin juomisen loppuvan yhteen kuppiin, hehee.

Murtanut yhtään ainoaa luuta.
Siis hei siihen nähden, miten paljon olen kompuroinut, liukastellut, kolhinut ja kaatunut, olen ihan tilastoihme, kun ei mitään ole mennyt rikki. Sitä odotellessa, kopkop!

Uinut avannossa.
Kerran kastoin varpaan päätä jäisessä vedessä ja siinä on mun avantouinnit.
Ehkä tämä jää kokematta kokonaan koskaan, koska en tarkene uida uimahallin normaalissa altaassa enkä kesällä luonnonvedessä ennen kun hellettä on ollut monta viikkoa.

Luntannut kokeessa.
Sanotaanko vaikka näin kun yläasteen päättötoikkaria katsoo niin ois kannattanu.

Pyörtynyt.
Minä, maailman heikkopäisin ihminen, en ole koskaan pyörtynyt.
Kun toinen poikamme syntyi hätäsectiolla ja kiidätettiin hetkeksi happea saamaan eri osastolle kuin missä itse heräilin leikkauksen jälkeen, yritin aika pian nousta ylös ja lähteä pyörätuolin kyydissä vauvaa katsomaan ensimmäisen kerran.
Silloin en ehtinyt kun hilata itseni istumaan, kun alkoi pimetä silmissä. Kippasin takaisin maate enkä pyörtynyt, sitä ei vissiin sit lasketa.

Käynyt vesipuistossa.
Inhoan uimahalleja. Yleisiä vessoja ja pesutiloja.
Inhoan uikkareissa hillumista yleisillä rannoilla ja paikoilla. Pelkään vettä ja kovaa vauhtia.
Ei tarvi varmaan ihmetellä miksi en ole käynyt?

Koskaan ollut ambulanssissa.
Tämä on kai pelkkä positiivinen juttu. Mutta aika monet kuitenkin ovat!

Tippunut aikuisiällä hevosen selästä.
Hahaa, tuun niin tippuun seuraavan kerran!!
Yhden kerran olen valahtanut kaulalle kun laukannostossa hevonen kompuroi ja yhden kerran olen horjahtanut aika pahasti kun toinen jalustin irtosi.
Siihen nähden minkälainen pukkipelle tuo mun oma ponikin on, niin ihmettelen. Mää sitte tuun kertoon ku tipahan.

Mitä sinä et ole koskaan?