Tänään olen herännyt huonosti nukutun yön jälkeen,yöpaita väärinpäin päällä, kähisten: "Mistä tuo ääni kuuluu!". (Uuden puhelimen uusi herätysääni, mutta unenpöpperössä sitä tunnistamatta osoitin luonnollisesti syyttävällä sormella miestäni.)
Tänään olen ajanut töihin vain huomatakseni kuinka nuokun kahvikuppini ääressä kuin paraskin nukkuneen rukous. (Voisin sanoa, että en ollut onneksi ainut.)
Tänään olen kaksi minuuttia kotiintuloni jälkeen kilahtanut kahdeksan kertaa, mikä hipoo jo maailmanennätystä. (Se löi mua, tuo tönäs tuota, ja yks on muuten vaan tyhmä.)
Tänään aion lämmittää eilistä makaronilaatikkoa ruoaksi ja murjottaa loppuillan sohvan nurkassa tulitikut silmissä. (Ja toivoa parempaa huomista.)
Mutta ehkä voisin tänään myös yrittää olla menettämättä hermojani jokaiseen risahdukseen, kuunnella hampaita irvistelemättä jokaista kantelua ja ottaa mun isoja pieniä kullanmuruja syliin ilman erillisiä pyytämisiä.
Ei ole isot tavoitteet tälle päivälle.
Kunhan ensin selviän tästä suuresta ärsytyksestä.
Tiedättehän, sopivan pituista ja hyvälaatuista unta ei voita mikään.
(Kuvat ovat isoveljen käsialaa. Mielenkiintoisia kuvakulmia, etten sanois.)
no justiisa,semmone ärsytys-päivä se mullaki ollu tännään...kuitennii parasta ko kauppias osotti luottamusta eikä vaatinu henkkareita posti-pakettia hakiessani:)
VastaaPoistaOnneks jokaisessa päivässä on niitä positiivisiakin hetkiä, ainaki yks :) ehkä :)
Poista