Ihan pihalla

Mun mies aina tasaisin väliajoin tuumaa, että taidanpa tässä soittaa välittäjän käymään ja lyödä tän tönön myyntiin.
Yhtä tasaisin väliajoin minä tuumaan, että ehei, ei käy.
Kun mä niin tykkään tästä. Talosta, paikasta, pihasta, kaikesta.
Nyt heinä-elokuun vaihteessa tuli viisi vuotta asuttua elämää tässä kodissa, ja jotenkin sitä kiintyy kaikkeen siihen mitä on ympärillä tottunut näkemään, ettei millään tekis mieli lähteä siitä yhtään mihinkään. (Toki siihen liittyy vielä semmottinen juttu, että kaikki paikat on täynnä kaikkea roinaa, niin kuka hullu tässä jaksaa alkaa pakkaamaan ja muuttamaan. Hyi kauhia.)

Tai oikeastaan mulla ei ois mitään sitä vastaan, että rakennettaisiin uusi tupa. Ainahan sitä ois kiva fiilistellä, mitä kaikkea sitä tekisi uuteen taloon eri tavalla tuota ja tätä.
Mutta tiedättekö missä kohtaa mua tökkii?
No siinä, että istun rappusella ja katselen tätä vajaa kahtatuhatta neliötä lääniä ja mietin, kuka ihme tämän pihanteko-rumban niinku oikeesti jaksais aloittaa alusta? Tee nurmikot, tee laatoitukset, kiveykset, istuta pensaat ja puut ja rakenna leikkimökit ja hiekkikset, pihavarastot, roskakatokset, terassit, kanalat ja notskipaikat. Juu kiitos ei. (Ei sillä että itse oisin noista edellä mainituista puoliakaan tehnyt, mutta..you know!)
Että jos se nyt alkuunkaan minusta on kiinni, niin tässä talostellaan eikä missään muualla.

Toki fakta on se, että jos viereisen pellon omistaja ei myy meille sikahintaista pellonplänttiä ja pankki myönnä siihen hevostallinpystytys-lainaa, meidän on pakko tästä jossakin vaiheessa kai johonkin erämaahan häipyä sitä hevostilaa pyörittämään. Mutta jotenkin musta tuntuu, että niin kauan kun tässä pyörii alle metrinmittaisia ihmislapsia viisi kappaletta ilma päätä ja häntää niin nelijalkaiset saa vielä odottaa hetken. Paitsi kyllä me oikeastaan vähän niinku haetaan sitä paikkaa koko ajan. Huvikseen, puolivaloilla.

Niin, mutta se mun asia tässä tosiaan oli siis se, että me värkättiin tommonen kiva notskipaikka tuonne pihan perälle. Vähäks maistu makkara eri hyvälle tollasen saunajakkaran kyydissä.
Taas yksi syy lisää olla muuttamatta yhtään mihinkään.