keskiviikko 19. elokuuta 2015

Kerholainen





Pieni ja onnellinen kerholainen.

Tämä poika se on suunnilleen koko elämänsä odottanut, että pääsee kerhoon ja kouluun.
Koulua joutuu vartomaan vielä kaksi vuotta, mutta kerho alkoi tänä syksynä.
Jälleen (ties kuinka monennen kerran tässä parin viikon aikana) tunsin suurta haikeutta ja ihmetystäkin siitä, kuinka äkkiä aika menee ja lapset kasvaa.

Vähän hirvitti äitiäkin ensimmäisenä kerhopäivänä, se perinteinen, miten poika suostuu kerhoon jäämään. Siltikin, vaikka on puhunut jo monta vuotta kerhoon lähdöstä.
Kai tämä eskarihomma on tässä ollut vähän pinnalla, kun kaveri itsekin tuumasi nauru silmissä että en mää halua mennä kerhoon..mää alan vain märiseen, yhyy! No ei sillä, tämä olisi voinut olla ihan mahdollistakin, mutta onneksi ei kuitenkaan. Sinne poika jäi tyytyväisenä serkkutyttöjen kanssa leluja tutkimaan kun me äidit poistuttiin takavasemmalle. (Kotiin palattuaan kehuskeli isosiskolle, että sun pitää ottaa musta mallia, en rääkyny yhtään!) Heh. Varsinaista veitsen kääntöä haavassa, etten sanois.

Kerhosta kotiutui touhukas nuorimies, joka selvitti ummet ja lammet kerhotädeistä, eväistä, askartelusta ja käärmeestä jonka häntä oli hukassa ja tuli alas jotaki mäkeä.. Hahaa, tiedättekö sen leikin? Voi miten kiva oli kuunnella toisen innostusta.
Innostus oli sitä luokkaa, että katseli taas illalla reppua ja vaatteita valmiiksi seuraavaa kerhoa varten.
Harmi, kun se on täällä meillä vain kerran viikossa.

Selkeästi hän on ehkä kokenut vähän yksinäisyyttä tässä kun koulut alkoivat, kolme vanhinta kun ovat aamupäivät poissa. Ihana huomata, että tästä kerhosta tuli nyt vain hänen ihan oma juttu <3
Lapset ne jaksavat ihastuttaa.

(Kerhoreppu hankittiin iskän avustuksella. Voisin sanoa, että kerrankin, öhöm, sattui semmoinen reppu mikä miellyttää äidinkin silmää.
t. paria Hello Kitty, Salama McQueen ja Turtles-juttuja ostaneena! Eipä siinä, mulle riittää kyllä että lapsi tulee onnelliseksi omasta valinnastaan.)

10 kommenttia:

  1. Meilläkin alkaa ensi viikolla kerhorumba, kolmas aloittaa kerhotaipaleen ja mua jännitää ihan HIRVEESTI! Apua, toivottavasti meilläkin menee kaikki noin loistavasti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän perheessä äitiä on tainnut uudet tilanteet aina jännittää lähes eniten :) ehkä lapset osaavat ottaa asiat usein sen kummemmin pohtimatta. Kouluun ja kerhoon lähtemiset ovat aina jännä paikka kyllä <3 hyvin se teilläkin menee! Toivotaan näin :)

      Poista
  2. Iloinen kerholainen :) Jospa ne eskarilaisen lähdötkin alkaisi pikkuhiljaa helpottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alimmaisesta kuvasta kyllä taitaa aika hyvin välittyä kerho-onnellisuus :D
      Eskarilainen lähti nyt kolmatta aamua itsekseen ilman itkuja! En tiedä uskaltaako vielä tuulettaa, mutta aika iso kivi vierähtänyt äidin sydämeltä :) tarrojen kerääminen on tuottanut tulosta! Lahjomisen voima on ihmeellinen :D

      Poista
  3. suloinen kerholainen <3 Aattele,meillä alottaa jo 9.s kerhon ja enää 1 jäljellä :O Mä en kestä,snif.............

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se aika vierähtää tosiaan! Meilläkin enää yksi, joka saakin odottaa vielä monta vuotta :)

      Poista
  4. Voi että toinen on niin ihana ja iloinen kerholainen :) Ja mahtava kuulla, että eskarilainenki alkaa jo lämmetä. Kyllä on palkintonsa ansainnut, todellakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä meidän kolmevee on kyllä niin valloittava persoona :) <3

      Palkinnoksi eskarineiti on ylläri ylläri valinnut Frozen Anna-barbien ;) No onhan ne aika ihania prinsessoita!

      Poista
  5. Ihanan veikeät ja iloiset kuvat ❤️

    VastaaPoista