Urakkaa on

Ootas (Selailee kalenteria ja koittaa päästä kärryille viikonpäivistä), joo, lauantaina kävin taas vähän kuvailemassa raksalla.
Ihan valtava muutos on kyllä tapahtunut siitä kun me tuo torppa ostettiin.
Vaikka mieheni on pääasiassa yksin siellä tuuskannut, niin paljon on saatu jo aikaan!
Toki on ollut kavereitakin silloin tällöin, ja niinä päivinä urakka on kyllä edennyt valtavasti.

Yläkerta alkaa olla sitä vaille, että kun sähkötyöt sinne saadaan tehtyä niin lyödään levyt loppuihinkin seiniin. Maanantaina siellä oltiinkin laitettu jo levyjä niihin paikkoihin mihin pystyy, joten kuvat olisivat taas erinäköiset kuin nämä lauantaina otetut.
Vinttiin vedettiin myös viemäriputki ja vedet, koska sinne tulee vessa.
Ensin tuumattiin, että josko kellarin ja keskikerroksen vessat riittäisi, mutta aika monet puheissaan suosittelivat ehdottomasti yläkertaan vessaa, varsinkin kun sinne tulee kaikki lasten makuuhuoneet.
Vessanpesijän paikka avautunee välittömästi kun pääsemme muuttamaan.
Ota yhteyttä jos kolmen pöntön hiestäminen pari kertaa viikkoon kiinnostaa. Huh.

Huomaatte varmaan tuon rallin mikä alkoi välittömästi kun muksujen kanssa vinttiin kiivettiin.
Joka kerta kun kamera räpsähti, joku pikkuväestä ehti kiitää kuvaan.
Voitte myös uskoa, ettei meitä siellä kauheasti näy koska hommista ei todennäköisesti tulisi kauheasti mitään kun tiellä juoksentelisi viisi täystuhoa ja perässä sulakkeet polttanut äiti.
Me siis tyydytään seuraamaan aika lailla sivusta ja koitetaan pitää toisen kodin seinät pystyssä.

Kellarissakin on edistytty huimasti.
Sieltä on tosi vaikea saada järkevää kuvaa, kun tilat on aika rajalliset.
Vaikka alun perin kun talo ostettiin neliöitä oli vähemmän kun tässä meidän nykyisessä, niin nyt niitä on siellä reilusti enemmän kuin tässä nykyisessä.
Kaikki yläkerran ja kellarin komerot ja kömmänät on purettu väliseinineen niin, että yhteinäistä isoa tilaa on tosi reilusti.
Kodinhoitohuone esimerkiksi isoni puolella, kun ns. tekninen tila (missä oli öljysäiliöt ja vesivaraajat ym.) räjäytettiin (ei siis kirjaimellisesti) tyhjäksi ja "ylimääräiset" seinät hajoitettiin pois.
Nyt on kuivatustilaa, voin kertoa.
Kellariin tulee myös ihan kivan kokoinen aula/oleskelutila heti siihen kun tullaan portaat alas.
Ja myös yksi huone on mahdollista tehdä kellarissa olevasta verstastilasta, josta nyt aluksi tulee kuitenkin vain lämmin varastotila.

On siinä vielä työtä, mutta sitten kun purkamishomma on päätöksessä, uutta syntyy huomattavasti nopeampaa.
Ai että odotan sitä päivää, kun alkaa laatoitukset ja muut tälläämiset. Niin malttamattomana.

Alimmassa kuvassa vielä saunanpaneelit ja kodarin paneelit.
Saunasta tulee musta. Se tuleekin olemaan kaikessa mustuudessaan talon perimmäisessä nurkassa oleva luola, jossa toivottavasti joku kaunis päivä makaan miettimässä että mitäs tässä on tullutkaan tehtyä. Heh.
Kodariin tulee leveä valkoinen paneeli, kuten myös yläkerran porrasaukkoon. Se sopii niin hyvin vanhan talon fiilikseen, vaikka on toisaalta myös tosi moderni. Monikäyttöinen siis.

On kait sitä ihminen vähän hullu? Kun tämmöiseen lähtee.
Mutta elämässä on otettava riskejä, jos haluat toteuttaa unelmiaan eikä junnata vain paikoillaan.
Me ei haluttu junnata.
Mutta sen olen tässä kuukausien aikana vannonut, että tuolla mä tuun sit niin junnaamaan koko loppuelämäni.
Toivotaankin siitä siis pitkää ja loistokasta. Hehee.