Viikonloppua

Hirveä tohina päällä on ollut jo perjantaista asti. Mukava tohina kylläkin.
Koska on myös niitä tohinoita että järki lähtee kun mistään ei tuu mitään ja kaikkea on ihan liikaa!
Tämä on ollut hyvä tohinaviikonloppu.

Perjantai meni valmistellessa juhlia.
Leivoin muuten tosi tosi pitkästä aikaa kotona jotain. Meillä tahtoo olla se tilanne, että kun töissä leivoskellaan niin eipä paljoa naposta enää kotona.
Lapset suorastaan kummeksuen kyseli että mitä sää äiti teet?
No tää on sitä leipomista!
Testasin ihanaa puolukka-kinuskikakkua, ja olipa kertakaikkisen hyvää.
Instagram on hyvä reseptilähde toisinaan.
Ja arvatkaapa mitä? Oon täällä kaikessa hiljaisuudessani vietellyt mieheni kanssa sokeritonta syyskuuta! Voitte kuvitella että eilen sitten oli sokerihanat aika täysillä.
En kyllä saattanut syödä juurikaan, että joku vaikutus sillä sokerittomalla kai on ollut kun heti alkoi tehdä pahaa.
No nyt kuitenkin jatketaan normi elämää. Kiva kokemus oli (ja yhteinen yritys) mutta ei minusta kokonaan sokeritonta kyllä saa. Enkä edes halua. Mutta oli kiva huomata, että pystyin!

Lauantaina mieheni kävi englannin-kokeen verran aamusta koulussa ja heti sen jälkeen pakattiin satula ja suitset ja lapsetkin autoon ja ajettiin hakemaan Selma!
Tosiaan vajaa parin kilometrin päässä tästä meiltä polle haettiin, joten ratsastelin sitten tamman tänne kotiin. Olihan elämys, etten sanois. Keli oli todella tuulinen, voitte uskoa että mentiin väliin suunnilleen kaikki neljä kaviota ilmassa kun kaikki oli niin mahdottoman jännää ja rapisevaa ja kahisevaa.
Selman kanssa on kuitenkin se kivaa ja positiivista, että vaikka jännittyykin välillä kovin niin itsellä ei ole kertaakaan ollut sellainen olo etteikö hanskassa pysyisi. Jarrut siis löytyy, joskin kaasukin kyllä. Heh.
Päivä menikin hevosten kanssa touhutessa, ponit ja Selma tutustelivat jonkun aikaa aitojen takaa toisiaan, mutta pian todettiin että sekaisin vain ja päästettiin samaan laitumeen.
Eipä siellä kummoisia kiistoja ole tullut, Veera se näyttäisi pomon roolia vetävän. Pieni ja pippurinen. Välillä aika hauskakin seurata hevosten käyttäytymistä, varsinkin kun kaikki ovat kuitenkin pysyneet kohtuudella aisoissa vaikka paikkoja on haettukin.
Ilta sitten istuttiin juhlien merkeissä. Meillä kun sattui kolmikymppiset, kymppihääpäivä ja tuparit tähän samaan syssyyn. Kiitos teille kaikille mukana olleille <3 oli kivat istujaiset.

Tänään herätyskello soi aamusta ja annoin aamuruoat hepoille kirpeässä, aurinkoisessa JA tuulisessa säässä. Harmitti vähän, kun ajattelin tehdä lenkin ihan maastoon maastoon, mutta näyttää että Selma on varsin pöllöllä päällä kovalla tuulella. Siksi siis mentiin vain tuossa pellolla.
Käynti meni jo väliin oikein mukavasti, mitä nyt muutamaa rasahdusta piti säikähtää ja pari ravipätkääkin juostiin.
Selmalla on tosiaan ravitaustaa, joten "ratsuravin" kanssa saa varmasti tehdä kovasti töitä.
Laukkaakin kovasti tarjoilee joka väliin, mutta askel kerrallaan, askel kerrallaan.

Nyt kellokin laukkaa jo sitä vauhtia eteenpäin, että äkkiä hakemaan ekaluokkalainen kaverilta ja kaupan kautta ruuan laittoon!
Aurinkoista sunnuntaita <3