Jos kerta toinen ei tahdo.
Kun kolmas lapsemme syntyi, kahden pojan jälkeen tyttö, väistämättä vauva oli ihan prinsessa.
Tai siis järkevämpää olisi kai ollut jatkaa samoissa autopotkareissa ja sinisissä tuttipulloissa kuin edeltäjänsäkin, mutta eihän se ihan niin kuitenkaan mennyt.
Lähes kaikki piti uusia, ja jos mahdollista pinkkinä tottakai.
Myös kaikki pinnit, pompulat, korut, helmet ja pannat tulivat mukaan kuvioihin ja neiti niihin tottuikin niin, että antoi laittaa ja olla.
Arvatkaas miten on käynyt tämän toisen neidin kohdalla? No kuva kertoo juurikin sen, mitä tapahtuu sadasosa sekunnin päästä siitä kun jokin hienostelujuttu on saatu asennettua kohdilleen.
Ei pantoja päähän eikä helmiä kaulaan. Ne kiskotaan välittömästi pois ja kuolataan vain läpimäräksi.
Pinnien ja pompuloiden kohdalla on tilanne vielä se, että peruukkia on sen verta huonosti jotta siinä pysyisi vielä mikään kiinni. Ja sekin pikkuruinen pinni, jonka saan ähellettyä kolmen hiuksen varaan roikkumaan, löytyy kohta jostain lattialta. Huokaus.
Parempia tälläämis-aikoja odotellessa. Miten musta jotenkin tuntuu, että niitä vielä riittää!?
Meil vähä sama tilanne. ..tai oli.:) eka tyttö piti mekkoja ja hameita ja pinnejä. .. Toinen tyttö ollu vuoden poika. .:/:-D farkut joka päivä ja mielellään " poikien värein". Ja niin mielissään ootin että ekan ihanat mekot saa uuden käyttäjän.:-D nyt on kolme ja puol vuotias alkanut tälläileen pinnejä päähän ja mekotkin on jo ihan ok.:)
VastaaPoistaVarmaan meilläkin isompi oppi antamaan niiden pinnien ym. olla, kun ihan pienestä asti niit pidettiin.. Nyt oon satunnaisesti pikkuneidille koittanut laittaa mm.näitä pantoja ettei ois niin pojan näköinen :D mutta ei, ei se anna olla yhtään!
PoistaJoo kyllä oli meidänkin tytöissä eroja ja nyt ne on kaikki jo isoja ihmisiä ja ihan tyttömäisiä :) Mutta ykskin niistä halus käyttää aina kumisaappaita, mustia kontioita, pienenä. Yritä siinä sitten mennä juhliin semmosen kans.... (miten mulla on muistikuva että kerran hää olikin sukkasillaan jossain kesäjuhlissa kun hienot kopsukengät ei kelvanneet ja äiti piilotti kumpparit!) :)
VastaaPoistaKyllä meillä isompi neitikin oli jossain vaiheessa sitä tyyppiä jonka lempipaita oli isoveljeltä peritty auto-kuosinen :) mutta tukkaa on kyllä antanut aina laittaa ja helmiä, koruja ja sormuksia kerännyt kuin harakka :)
PoistaJa me ku niiiiiiiiiiiiiiiiin toivottiin,ett tää meidän nuorin neiti 5.stä tytöstä ois ollu se prinsessa,ihana ja rakas sellainen kulta-kutrinen(lue puna-tukkainen). Ehei...niin poikamaiset kujeet ku olla ja voi,eikä tyttöjen jutut juuri kiinnosta. Pakko myöntää,lapset on erilaisia. Myös pojat,meijän esikois-poika ku on kasvanu tyttöjen keskellä,halus ponnarin päähän 2v.na kerta tytötki sai ;)
VastaaPoistaKyllä meilläkin on tytöillä ollut poikajuttuja ja pojilla tyttöjuttuja, normaaliin kehitykseen taitaa kuulua :) mutta niinhän se menee tämäkin asia, ettei aina mee niinku ite aattelis :)
PoistaKiitos postista! Ilahduin! :) pannat ja pompulat tuli kokeiltua esikoiselle pienenä mutta kun ne ei kumminkaan tahtoneet kovinkaan kauan pysyä päässä luovutin.. Ajattelin että sitten laitetaan pompulat ja hilut tytölle kun itse niitä tahtoo (eli eskari ikäisenä) ;)
VastaaPoistaOlepa hyvä, kiva että tykkäsit :)
PoistaJoo minäkin oon luovuttanut ainakin tämän pienimmän kohdalla, olkoon kun ei tukkaakaan oo vielä kovin kehuttavasti :D
Hahaa. Meillä on kolme ensimmäistä tyttöjä. Kaikki tässäki asiassa erilaisia. Kun yks haluaa joka päivä pukeutua prinsessaksi, toinen haluaa hiukset nutturalle ja mukavat vaatteet päälle. :D
VastaaPoistaNiinhän me ollaan kaikki erilaisia, tykätään erilaisista vaatteista ja erilaisista kampauksista.. :)
Poista