lauantai 7. marraskuuta 2015

KeRRRRtotaulua ja äRRRRä-haRRRjoituksia


Meidän esikoinen on nyt toisella luokalla koulussa.
Ja opiskelee ahkerasti kertotaulua ja jakolaskuja.
Miten musta tuntuu että itse olen kertotaulua jankannut vasta nelosella tai viitosella? Tai voihan se olla, että poikkeuksellisen matemaattisena lahjakkuutena jankkasin seitsemän kertotaulua vielä viisitoistavuotiaana. Tiedä häntä.

No, joka tapauksessa tänä syksynä kertotaulua on hinkattu täällä talossa useaan otteeseen.
Olin jopa niin supermutsi, että kirjoitin ja tulostin pojalle paperin, jotta hän pystyisi treenaamaan isoon kokeeseen, jossa kyseltiin 1,2,3,4,5 ja 10 kertotaulut.
Ai että sain paljon pisteitä.
Sen verran voin korjata, että matemaattinen lahjakkuuteni olisi todellakin maailman kahdeksas ihme, ja niinpä olenkin tässä taputellut karvaisia käpäliäni yhteen sen vuoksi, että molemmat sällit näyttävät perineen isänsä Oikeasti lahjakkaat matematiikan taidot.

Eskari neiti sen sijaan ei vielä pänttää kertotaulua, vaan ärrää.
Meillä esikoinen näyttäisi olevan ainut, joka tuon viheliäisen kirjaimen on oppinut heti pienenä.
Toiset sitten pärräävätkin sitä poskiärrää sylki roiskuen, isommasta pienimpään. Kakkonen kävi koko eskari vuoden (muutaman muun kanssa) erityisopettajalla ärrää jankkaamassa ja oppikin sen hienosti oikein sanomaan.
Eipä siinä, joku opettaja kerran sitä selvitti, että eihän sitä pakko ole opetella, jokaisella ne kirjaimet ovat sillä tavalla persoonallisia, että mitäs tuosta jos se Är tulee jotenkin täRLähtäen.
Jokainen voi siitä olla toki omaa mieltä, mutta eihän siitä nyt pääse mihinkään, että onhan se aika hauskan kuuloinen, kun aikuinen ihminen ei osaa sitä sanoa oikein. En esimerkiksi voi kuunnella Ruben Stilleriä Yle Puheella ilman, että tulee pakonomainen tarve matkia hänen puhettaan.
Tiedä sitten, kummalla meistä on se isompi ongelma. Ehhee.

Ja semmoinen pointti vielä, että eihän se nyt ihan normaalia ole jos aikuinen vaikkapa lässyttää? Onko se vähän sama asia, jos sanoo Ässän Älläksi tai Ärrän vaikka Hooksi. Vain sen takia, ettei siihen lapsena ole puututtu.
Että jos vain mahdollisuus on, niin meidän lapset kyllä sen ärränkin opettelevat oikein sorauttamaan.

Niinpä Isoneiti on nyt käynyt R-ryhmässä puheterapeutilla viiden muun muksun kanssa, ja ahkerasti harjoittelee denden dändän andn endn, eli deen kautta opetellaan kielen paikkaa R-kirjainta lausuttaessa.
Just tälläkin hetkellä hän tuossa seisoo pelinappulat ja pelilauta valmiina pelaamaan kotitehtäväksi saatua R-peliä. Että sellaisiin kuulumisiin,

Moi!

16 kommenttia:

  1. Meillä eskaritytöllä on myös "ärräkoulu" menossa..saatiin vaan puheterapiasta lippusia ja lappusia ohjeineen ja peleineen kotiin kolmisen viikkoa sitten. Ade-den-dn ym. kuuluu täälläkin päivittäin.:D Ryhmäkäynnit alkaa kuulema vasta jos ei kotikonstein opi. Mut nii hienoa et se r-täry jo tullut nyt viikon ajan ja nyt sitä opetellaan pärryyttelee sanoissa.:) ollaan otettu sisko mukaan harjoituksiin,pian hän oppis perässä. Ku muuten ois ens syksynä eessä joka tapauksessa..
    Mää oon muuten samaa mieltä,ehottomasti kannattaa antaa lapselle ainakin mahdollisuus oppia oikealla tavalla ääntämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin vois prepata samalla tuota Pikkuveljeä, joka päräyttää ehkä pahiten tällä hetkellä sen poskiärrän. Me ollaan myös joka kerta saatu kotitehtäviä ja on koitettu niitä täällä harjoitella. Meillä on tuo ryhmä vain viisi kertaa, eli pääpaino on kotioposkelulla :) itse koin sen niin helpoksi kun Kakkonen kävi eskarin yhteydessä sen. Ei tarvinut kuskailla mihinkään ja kotitehtäviä tuli vain silloin tällöin.. Pääsi itse helpommalla ;)

      Poista
  2. Minäkin muistelen, että kertotaulut olisi opeteltu vasta ylemmillä luokilla kuin nykyään. Tosin, meidän kakkosluokkalaisella ei ole vielä ollut kertotauluja, ne tulevat kevätlukukaudella kuvioihin sitten. Joo, kyllä minustakin on hyvä, että lapset oppivat r-kirjaimen lausumaan lapsena oikein. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sen vaikeampaa se oppiminen sitten on. Onneksi nykyään puheterapiaan pääsee aika helposti. Tsemppiä tyttärellesi r-kirjaimen opetteluun, kyllä se sieltä ennenpitkää löytyy :) mukavaa viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tieten koulu -ja opettajakohtaista miten aloittavat. Esikoisen kertotaulut jatkuvat myös vasta keväällä jolloin tulee ne vaikeimmat, 7, 8 ja 9.

      Tuosta ärrän oppimisesta vielä. Tottakai on selvä, että kaikki ei sitä edes välttämättä opi. Esimerkiksi erityislapset joilla voi olla muutenkin puheen tuottamisessa ongelmia, ovat varmasti ison haasteen edessä jos är kirjain on hukassa.

      Poista
  3. meillä kans kertotaulut on pojalla nyt kova sana ;) Ja ärrä-koulua suunnitellaan 4v.lle(+ ässä),ehtiihän tuo ennen eskaria harjoitellakin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu niin haastavilta tuon ikäisille, mutta niin ne vain oppii :)

      Poista
  4. Meilläki poskiärrää. Eka oppi eskarin aikana r-kerhossa. Toinen eskarissa sanoa oikean ärrän just sinä päivänä ku piti viiä eka kertaa puheterapeutille. (Hävettikin.)

    VastaaPoista
  5. Meilläkin eskarilainen käy puheterapeutilla juurikin tällä viikolla saadaan kotiin ohjeita miten ällä saataisiin ärräksi :) Meidän neidillä kielijänne ollut syntymästä asti tiukka (katsottiin heti kun syntyi että mikä sydän kieli neidillä oli), mutta sitä ei ole neuvolassa yms koskaa noteerattu miteenkään. Epäiltiin kauan että oppiikohan neiti tuon jäntee kanssa edes D:tä yms, mutta hyvin taipuu d ja ärräki vähän jo pärisee. Kyllä ärrän voi oppia vielä myöhemmälläkin iällä. Minun oma isä opetteli ärrän sanoo oikein yläasteella. Mun pikkuveli 3lk:lla ei ole puheterapeutille kurkku ärrän vuoksi edes mennyt/päässyt, mutta nyt on innostunut opettelee sanoo ärrä oikein. Onneksi on henkilökohtainen opettaja kun isä opettaa muillekin kouluissa ärrää :D Myös netistä löytyy oma koulu www.äännekoulu.fi . Niinhän se on ettei pelkkä ryhmässä käynti riitä vaan enemmän se harjoittelu on vanhemman vastuulla. :) Kertotaulut meilläkin menossa ja minä pääsin ne peruskoulussa lunttimalla läpi. Miten alistavaa että oli luokan viimeinen aina joka pääsi ne läpi. Pääsin läpi lunttimalla josta jäin kiinni, mutta taitavana puhujana kielsin lunttimisen ja opettaja sen uskoi tai hyväksyi säälistä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No teillä on kyll siellä oikein henk.kohtainen ope :D
      Meillä lapset ovat itsekin huomanneet että se ärrä sieltä sorahtaa vähän hassusti, uskon siis vielä enemmän siihen että se kannattaa korjata jos mahdollista kun se lasta itseäänkin "haittaa".

      No sulla on ollut oikea meininki kertotaulujen kanssa ;D

      Poista
  6. Meidän esikoinen 5vuotiaana oppi puheterapeutin avulla ärrän. Nyt pikkusisko 5v. ei meinaa oppia ja terapeuttia ei saa enää kun minulla pitäisi olla valmius osata opettaa. Nyt ollaan tarkoiutksella alettu enemmänkin harjoittelemaan mutta niin tärkeä että R lähtee alusta saakka tulemaan oikein. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan siinä aika iso vastuu vanhemmalla. Ja lapsiperheissä kun sitä kaikkea touhua on koko ajan kovasti, niin meillä ainakin saa tosissaan repiä sen harjoittelu ajan jostain :)

      Poista
  7. Tää on niin mielenkiintoinen, ku jokainen oppii tän omaan aikaansa (jos oppii). Ei mitenkään olla erikseen ärrää harjoiteltu kotona ja poika on jo pitkään sanonut ärrän deenä. Nyt sitten muutamia viikkoja taakse päin osasikin yhtäkkiä sanoa ärrän. Nyt ärrää käytetään jatkuvasti ja deestä on tullu vuorostaan ärrä. :D

    Tsemppiä sinne! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja just oon meilläkin "ihmetellyt" miten ainoastaan esikoinen on sen oppinut heti sanomaan oikein. Kaikki muut täräyttelee aika persoonallisesti :D

      Poista
  8. Meidän esikoinen 3 v on kans juuri oppinut päplräyttämään sen äprräln :) ihana sai eilen hilpeiltä katseita kaupassa, kun tohkeissaan selitti tprlaktorista ja peprläkäprrlystä jotka pysty peprluuttaa :)
    Sylki lentää vähän lentää mutta mitäs pienistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäs pienistä :D vähän vaivihkaa hihalla pyyhkäisee naamaa jos oikein kastuu ;D

      Poista