Samikset

Mä oon aina ajatellut, että en pue lapsiani samanlaisiin vaatteisiin.

No tehän mut jo tunnettekin, että oon viime aikoina pistänyt päälaelleen kaikkia "ajatuksiani". Siirtynyt tuosta noin vain kirkkaista väreistä pastillin sävyihin ja selkeistä kuvioista pitsihömpötyksiin. Ja niinhän tässäkin asiassa on päässyt käymään niin, että matkan varrella on toisinaan kovinkin ailahteleva mieleni muuttunut.

Nämä mun neidit.
Kun on saanut kaksi ihanaa tytärtä, kukapa ei haluaisi sopottaa heidän ylleen samanlaista mekkoa, paitaa ja yökkäriä. Kun sehän on vain niin kamalan söpöä. Kun samistellaan. Sitten kuvataan ja ihastellaan. Varmasti kaikki tekee niin. Jos ei samistele, niin ainakin kuvaa ja ihastelee, eikö?

No tätä samanlaisten vaatteiden ostelua on ollut tämän syksyn aikana havaittavissa enemmänkin, kun pikkuneiti on alkanut käyttää vähän isompaa vaatekokoa. Nyt heille löytää lähes joka merkiltä jotain samaa. Ja äiti tykkää!
Jouduin vähän nielemään pettymystäni jouluna, kun löysin pienemmälle kirpparilta popin punaisen tunikan, jossa on helminauha painettuna paidan rintamukseen ja olisin niin kovasti tahtonut isommalle tytölle samanlaisen, vaan en löytänyt. Kuvittelin jo heidät istumassa sylikkäin samanlaiset tunikat yllään kuusen alla. (Ai niin, todellisuus oli se, että pikkuneidin tunikassa oli oksennusta ennen kuin joulurauha oli ehditty julistaa ja isompi neiti olisi vetänyt verkkareilla koko aaton! Että ainahan sitä saa kuvitella.)

Sen verran ale, sale, ale, supersale- sähköposteista hullaantuneena meikäläinenkin intoutui tekemään tilausta mm. Metsolalta ja Pomp De Luxilta, että piakkoin pitäisi kotiutua muutamia ihanuuksia molemmille neideille. Samanlaisuutta luvassa siis jatkossakin.

Mä niin tiedän että kaikki ei tykkää, mutta mites siellä ruudun toisella puolella tuumitaan? Samistellaanko teillä?

Ps. Kyllä meillä samistelee myös pojat.
Pss. Tyttöjen yökkärit on KappAhlin, isompi sai synttärilahjaksi kummitädiltä, pienemmän puku bongattiin ale-rekistä. Siis niin samikset.