lauantai 24. tammikuuta 2015

Teknisiä ongelmia, auttavia käsiä ja aikamoinen viikko takana!

 
 
 
 
 
Todellakin kuulun siihen sukupolveen joka on nähnyt ne nettiyhteydet joita odoteltiin tuntitolkulla ja kun ne vihdoin pelittivät niin aina uuden sivun lataamista odoteltiin seuraavat tuntitolkut. No siitä huolimatta (tai siitä johtuen) mulla kärähtää käämi heti kun kone ei toimi. En kestä mitään jumitusta ja erroreita, mä masennun heti.
Kuvien lataamisessa ollut tässä pari päivää ongelmia, joten siitä(kin) syystä täällä ollut vähän hiljaista.
 
Toinen syy on ollut tulipyllynalla-työviikko ja siihen päälle vielä mieheni koulupäivät niin melkoista läpsystä-vaihto-meininkiä ollut tässä muutama päivä. Niin kiirusta että unohdin totaalisesti yhden asiankin, joka oikeasti oli aika tärkeä ja voitte kuulkaa uskoa että hävetti ilmoittaa asiaan liittyvälle ihmiselle, että nyt on käynyt ihan totaali unohdus.
No erehtyväisiä ja unohtavaisiahan tässä ollaan itse kukin enemmän ja vähemmän (kuulun kyllä ehdottomasti tuohon ensimmäiseen porukkaan) ja kaiken tämän kiireen lisäksi heikohkot yöunet lyödään vielä pinon päällimmäiseksi niin me niin tiedetään just miten siinä käy!
 
Niin, kerrottakoon tässä nyt että meidän taloudessa puhaltelee todelliset uudet tuulet. Mieheni aloitti rakennusinsinööri opinnot ja tässä sitä sitten talostellaan opiskelijan vaimokkeena seuraavat vuodet. Vuosien lukumäärästä en vielä tässä kohtaa sano mitään. Toivotaan, että tosi vähän.
 
Ylläolevat kuvathan liittyvät näin ollen sitten uusiin kouluhankintoihin ja siihen että ikinä, koskaan (paitsi jos tenavat nukkuvat tai ovat jossain ulkomaailmassa) täällä torpassa ei saa tehdä mitään rauhassa. Olipa kyse sitten pöydän kasaamisesta tai pottujen kuorimisesta. Mutta mikäs siinä, äksöniähän pitää aina vähän olla joka hommassa ja sitä muuten riittää meillä ainakin.
Pänttäämispistettä on nyt sitten kasattu ja koottu makkarin nurkkaan ja ei oo kuulkaa ihan mistään kynä-kumi-penaali-systeemistä kyse! Huh, mikä laitteisto että insinööriksi tullaan.
 
Mööpeleiden muutettua meidän makuuhuoneeseen, pikkuneidin nukkumatila kävi hiukan ahtaaksi. Tässäpä sitä on muutama päivä sitten valmisteltu tyttösen siirtoa isomman neidin kaveriksi toiseen päähän taloa. Tämä on tarkoittanut lähinnä ruoan yötarjoilun lopettamista (raivostuttavan huonoin tuloksin), saapa nähdä miten käy.
 
Eipä tässä tällä erää kummempaa. Nyt heittelen petivaatteita ulos ja pyykkään vimmatusti, kun mies kotiutuu sieltä koulusta niin minä painelen yötöihin. Huomenna aamulla pitää olla iso tilaus valmiina joten tulitikkuaski laukkuun ja duuniin.
 
Kivaa viikonloppua teille <3



6 kommenttia:

  1. Tsemppiä uuteen arkeen! T: Vakiolukijasi :)

    VastaaPoista
  2. Ihanaa sirkusta siellä! ;) Tsemppiä! :)

    VastaaPoista
  3. Tsemppiä! :) Mun mies on myös ikuinen opiskelija, tosin vuorotyön ohella koittaa itteään sivistää. ;) Aikamoinen yhtälö tämän perhearjen lisäksi, mutta kaikesta voi selvitä, näköjään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) täällä ainakin toistaiseksi mies on ihan kokopäiväinen opiskelija, jospa ne opinnot sitten etenisikin sen mukaisesti ;)

      Poista