lauantai 10. tammikuuta 2015

Minä lupaan..






Mun sisäinen kello on vissiin vielä tapaninpäivässä menossa, koska toiset ovat tehneet uudenvuoden lupauksensa jo viikkoja sitten, mutta mä oon herännyt miettimään sellaisia juttuja vasta nyt.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Jos totta puhutaan, en edes yleensä tee uudelle vuodelle mitään lupauksia. Koska minä jos joku, olen juuri se henkilö joka kolmen päivän uutteran yrityksen jälkeen muuttuu samaksi retkahtaneeksi ihmiseksi kuin edellisenäkin vuonna. Ihan masentuneena.
Onneksi en ole juoppo enkä narkkari. En todellakaan pääsis koskaan kuiville. Toisaalta olen koukussa niin moneen muuhun epäterveelliseen asiaan, että kai se on loppujen lopuksi ihan sama.

Mutta on niin monta asiaa joka voisi olla toisin! Voishan tuota tänäkin vuonna yrittää, eihän sillekään mitään voi kun jos lupaukset ei pidä. Toivotaan että on tulevia uusia vuosia ja uusia mahdollisuuksia.

Tässäpä mun lupaus yrityksiä:

1. Syödä puoli kiloa pupun ruokaa päivässä.
Tämän pitäisi olla kohtuullisen helppo, mutta onkin yllättävän vaikea. Karkki on edelleen niin paljon parempaa. Joka päivä kuitenkin mussutetaan jotain, ainakin 50g jos ei viiteensataan päästä. Jotain uuttakin vois kokeilla.

2. Vähentää makean syöntiä.
Tähän kompastuin saman tien kun uusi vuosi alkoi. Lasketaanhan sekin tietty vähentämiseksi, jos syö joka toinen päivä entisen jokapäivän sijaan. Muutokset alkaa kuulkaa pienistä jutuista.

3. Vähentää somen käyttöä.
Just nyt oon niin koukussa yhteen peliin ja pariin blogiin, että vähennän kyllä ens viikolla heti. Tai maaliskuussa viimeistään.
Tää on niiiiin vaikea.

4. Lisätä lasten kanssa touhuamista.
Oon ihan tosi huono leikkimään. Ja askartelemaan.
Mutta kyllä me luetaan ja toisinaan leivotaan ja pelataan. Ja lenkillä käydään.
Onneksi omistan lauman omatoimisia ja kekseliäitä muksuja, jotka improvisoivat ihan itsekin.

5. Liikkua.
Tiedättekö, tämä on ainoa kohta jolle ei mielestäni tarvi tehdä yhtään mitään. Toki tässä joulun aika meni varsin hitaissa tunnelmissa ja suklaata on vedetty siihen malliin, että loppiaisen jälkeen ensimmäinen ylämäki juosten meinasi pyräyttää varpusparven verkkareihin.
Jospa se tästä taas virkistyisi.
Mikä ettei joku uusi laji olisi paikallaan vaihtelua tuomaan. Hiihtäjän muotoinen peikko ois selätettävänä, mutta ei kuulkaa kauheasti innosta kun sen peikon kasvot muistuttavat yläasteen liikunnan opea ja jalassa sillä on sota-ajan peltoset, jotka on voideltu tervalla.
Alkoi oksettaa.

Oletteko te muuten menneet lupaamaan jotain jonka tottakai aiotte ryssiä?

14 kommenttia:

  1. Eksyin ja taidan jäädä, ihan vahingossa :) Mahtavat lupaukset ja se fakta siellä takana, niin tuttua.

    VastaaPoista
  2. Mä en oo oikein ehtiny vielä tajuta vuoden vaihtumista. Ehkä johtuu kuumeen pehmittämästä pääkopasta. Jotenki aika moni muukin asia on tainnut mennä ohi tajunnanvirran....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sairastelut vie kyllä voimia kaikelta "turhalta" ajattelulta. Mutta sovitaan, että kaikki tänä vuonna tehdyt lupaukset ehtii vielä uuden vuoden lupauksiksi, vaikka lupaa sitten marraskuussa vasta :)
      Parantukaahan!

      Poista
  3. Sä oot niin ihana! Mä hymyilen kyllä aina ja joskus nauran ääneenkin ihan pelkästä ilosta kun luen sun juttujas :D Kiitos että olet juuri sinä! Jahei, hyviä lupauksia, kasvismäärä menee hei tosi äkkiä kun syö kurkkua, se painaa kuin synti konsanaan - juu tiedän, koska olen dieetillä punninnut erinäisiä kasviksien painoja ja sitä sitten sai miettiä että lautanen pullolleen kaikkea salaattia, paprikaa, tomaattia jne VAI pieni viipale kurkkua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos ihanasta kommentista! Joskus kun tuppaa tuntumaan, että voi miks mää oon just mää ;D

      Kurkku on meilläkin eniten käytetty kyllä, jotenkin helppo, ei tarvi kuoria eikä raastaa eikä jyystää :D riittää kun vähän hanan alla käyttää ja pistää paloiksi, lapsetkin onneksi tykkää! Sitä siis ääntä kohti jatkossakin!

      Poista
  4. Tsemppiä lupauksiin, varsinkin tuohon makean syömiseen :D

    VastaaPoista
  5. Ja siis niin kirjoitinko jo mun dieetistä? Olen syönyt nyt kaksi päivää pullaa ja muuta herkkuja :D I naled it...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heikot sortuu elon tiellä :D tsemppiä, kyllä se tästä!

      Poista
  6. vähän samoilla mennään ku sulla,tosin tuo makean ja suklaan himo mulla muutenki olematon.kiitos hampaiden,niin surkeessa kunnossa,ett jo mokkapalan syöminen aiheuttaa kovia kipuja..
    Ne sukset niin,tälle talvelle aion muuten hiihtää :) Ihan varmasti !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otetaan kisa, kumpi hiihtää ennemmin :) matkaa, tyyliä eikä mitään muutakaan lasketa ;))

      Poista
  7. Vuosi vaihtui ilman kummempia lupauksia. sen lupasin että yritän olla enemmän lasten kanssa siis sillai ihan oikeasti läsnä eikä niin että toisessa kädessä on älylaite... Tuo hiihtopeikko, miksi niin monella on jäänyt hiihdosta "traumat" kouluajoilta? Minä olen tässä mielessä ollut se outo lintu joka on rakastanut hiihtoa ala-aste ajoista lähtien ja ylä asteella kun oli luistelua minä lähdin mieluummin hiihtämään! Yksin! Kun kaikki muut "vihasivat" sitä... Minä taasen inhosin luistelua, aina oli varpaat jäässä. Ja tänä päivänä lähden luistelemaan vain ja ainoastaan lasten tähden...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli kyllä ihan kauhea ope (vaikka ei kai mekään mitään pulmusia oltu) ja jatkuvasti olin joka asiasta napit vastakkain sen kanssa :) siksi kai meni vuosia ettei liikunta kiinnostanut lainkaan! Tai ei ne tunnit varsinaisesti innostaneet liikkumaan!

      Poista