16. joulukuuta

Teillä onkin varmasti ollut jo ikävä meidän kanoja?
Siksipä kerron kanalan kuulumisia tähän väliin.

Pikkuisista tipun rääpäleistä on hujahtanut jo viisi isoa kanaa ja yksi komea kukko.
Jokunen viikko sitten kanalassa pyöri vielä viisi kukkoa ja viisi kanaa, mutta sitten alkoi tulla ahdasta.
Kukot olivat johonkin asti "lapsuuttaan" aika sopuisia, toinen isommista kukoista piti jöötä ja muut tyytyivät osaansa. Ilmeisesti sitten porukan teinihormonit alkoivat hyristä ja sehän tarkoitti sitä, että kukkopojat ottivat vähän väliä matsia keskenään. Kurittivat toisinaan oikein kunnolla!

Kolmen pikkukukon lähtöpassit leimattiin ensin.
Kanalaan tuli kummasti lisää tilaa ja isot kukot kyllä tulivat hyvin toimeen, mutta..
Toinen niistä erehtyi tekemään sen virheen, että kävi isänpäivän aamuna Jiin koipeen kiinni. Auts.
Se oli virhe, olisi ehkä höyryissään kannattanut kaksi kertaa miettiä, koska kimppuun käymisestä napsahti välittömästi nalli otsaan. Ei voi ottaa sitä riskiä, että se olisi alkanut uhittelemaan kaikille, meillä kun lapsetkin käyvät niitä ruokkimassa ja munia hakemassa.

Nyt kanalassa siis tepastelee kukko (joka on niin jänishousu, että vaapottaa ensimmäisenä nurkkaan hädissään pulisemaan, kun ihminen tulee lähelle, vaan hyvin kyllä haareminsa hoitaa) ja hänen viisi rouvaansa.
Ja rouvansa ovat myös alkaneet munimaan, joten voitte uskoa sitä riemua kun muksut hakevat munia ja juoksuttavat niitä onnellisina sisälle!

Nämä elukat ovat jotenkin semmoisia suloisen hönttejä.
Pikkumusta-kukko ja kanat Päällikkö, Ronja, Olivia, Tipi ja Mustikka. Eikoo nimillä paiskattu. Heh.
Välittömästi kun joku menee ulos, tai vaikka auton ovi paukahtaa, niin kuusi päätä kuikistelee ikkunasta että tulisiko ruokaa, tai ketä siellä kulkeekaan.
Saatikka kun joku lähestyy kanalaa ja porukka siellä hoksaa että sitä ruokaa oikeasti tulee, niin jestas mikä pulina ja kuopsutus siellä alkaakaan.

Ja mikä hienointa on kuulla oman pihan perältä, KUKKOKIEKUU!
(Tai kuten Pikkuneiti aina hihkaisee, KUKKOLAALAA!)