21. joulukuuta

Tiedättekö kuinka ihanaa on tulla töistä kotiin?

Kun vastassa on tyytyväiset lapset ja tyytyväinen iskä.
Kun kodarin pöydällä on lasten uikkarit rivissä odottamassa, että äiti tulee kotiin, että uikkareiden omistajat pääsevät saunan pesuun?
Kun toiset painuvat pesuhuoneeseen juuriharjojen ja tolun kera, ja itse saat ottaa pienimmäisen kainaloon ja sohvalla maaten lukea kirjoja ja oikaista koivet pitkän työpäivän päätteeksi.

Tänään on ollut niin hyvä päivä.
Tänään olen hiljaa mielessäni (kun olen niin huono ääneen sanomaan) ollut niin kiitollinen kaikesta hyvästä.
Tämmöisiä pitäisi osata muistella silloin kun on ärsyttävää ja hankalaa ja kaikki takkuaa, tappelee ja kiukuttelee, eikö? Että on meillä niitä hyviä hetkiäkin ja vieläpä varmasti enemmän kuin niitä huonoja.

Nyt on joulu. Mun mielestä vuoden parasta aikaa!
(Ps. En yleensä harrasta mitään julkista hempeilyä enkä pullamössö-puheita, mutta tämä vuodenaika ja työputki pistää näköjään pään sekaisin. Hehh.)